Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Atypus affinis<\/em> Eichwald, 1830<\/p>\n Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki Atypus affinis<\/em> Eichwald, 1830 kuuluu putkih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Atypidae). T\u00e4m\u00e4 on ainoa Keski-Euroopan lintuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkim\u00e4inen (ryhm\u00e4 Mygalomorphae) heimo; n\u00e4it\u00e4 luonnehtivat eteenp\u00e4in suuntautuvat suuosat, myrkkyleuat. Ryhm\u00e4\u00e4 kutsutaankin oikoleukah\u00e4m\u00e4h\u00e4keiksi.<\/p>\n Maailmanlaajuisesti heimossa Atypidae on kolme sukua ja yhteens\u00e4 49 lajia. Kolme (keski-) eurooppalaista lajia — pienimm\u00e4st\u00e4 suurimpaan — ovat Atypus muralis, A. piceus<\/em> ja A. affinis<\/em>. Viimeksi mainittu, verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, on yleisin l\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa. Suomessa n\u00e4it\u00e4 lajeja ei tavata lainkaan. Meit\u00e4 l\u00e4himm\u00e4t verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkil\u00f6yd\u00f6t ovat etel\u00e4isimm\u00e4st\u00e4 Ruotsista, Skoonesta. Atypus<\/em>-lajit ovat useimmissa esiintymismaissaan uhanalaisiksi arvioituja Punaisen kirjan lajeja.<\/p>\n Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin esiintyminen on rajoittunut l\u00e4mpimiin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin, ja se on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 etenkin kuivilta, hiekkaisilta ja aurinkoisilta paikoilta. M\u00e4ntymets\u00e4t ja kuivat rinteet — usein etel\u00e4\u00e4n viett\u00e4v\u00e4t — ja my\u00f6s ketomaiset niityt ovat suosittuja elinpaikkoja. Toisin kuin muut kaksi Atypus<\/em>-lajia, verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki esiintyy tasankoalueilla ja matalilla kukkuloilla (600 m asti) ja sen p\u00e4\u00e4levinneisyysaluetta ovat Keski-Euroopan l\u00e4nsi- ja pohjoisosat.<\/p>\n Koirash\u00e4m\u00e4h\u00e4kin ruumiin pituus (suuosia lukuun ottamatta) on 7-10 mm ja naaraan 10-15 mm. Koiraat ovat v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 mustia, naaraat ovat tummanruskeita ja nuoret yksil\u00f6t ovat usein selv\u00e4sti vaaleampia v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n. Pitk\u00e4t kehruunystyt ovat kolmijaokkeiset. Kehruunystyjen v\u00e4ri ja rakenne auttavat erottamaan kolme Atypus<\/em>-lajia toisistaan. Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kille on tyypillist\u00e4 my\u00f6s ensimm\u00e4isen jalkaparin polven (patella) k\u00e4rkiosan ulkosivulla pigmentti\u00e4 vailla oleva alue.<\/p>\n Laji el\u00e4\u00e4 maanalaisissa 10-30 cm pituisissa putkissa, jotka se kaivaa itse ja vuoraa seitill\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 seitti muodostaan maan pinnalle noin 1 cm halkaisijaltaan olevan kymmenkunta senttimetri\u00e4 pitk\u00e4n “pyyntiputken”, joka on naamioitu ymp\u00e4rist\u00f6n maahiukkasilla. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on putkensa sis\u00e4ll\u00e4 ja odottaa hy\u00f6nteisten k\u00e4velev\u00e4n putken maanp\u00e4\u00e4llisen osan yli. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki puree saalista alhaaltap\u00e4in seittiputken l\u00e4pi ja vet\u00e4\u00e4 sitten sen sis\u00e4\u00e4n putkeen; syntynyt aukko korjataan my\u00f6hemmin. Tyypillist\u00e4 saalista ovat muurahaiset, kovakuoriaiset ja jopa kaksois- ja juoksujalkaiset.<\/p>\n Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkikoiraita voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parittelukauden aikana my\u00f6h\u00e4issyksyll\u00e4, ne ovat aktiivisimmillaan Keski-Euroopassa syyskuusta marraskuuhun. T\u00e4ss\u00e4 ne eroavat l\u00e4hilajista A. piceus, jonka koiraiden aktiviteetti on rajoittunut alkukes\u00e4\u00e4n, toukokuusta hein\u00e4kuuhun. Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin koiraat etsiv\u00e4t naaraita maan pinnalla liikkuen, v\u00e4risytt\u00e4en l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n pyyntiputkia ja paritellen pes\u00e4putken alaosassa. Muninta tapahtuu my\u00f6s siell\u00e4. Munat ovat munakotelossa, joka on pes\u00e4putken laajentumassa maan alla. Nuoret h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit kuoriutuvat syksyll\u00e4 ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4, koko talveksi emonsa seittiputkeen. Ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t putken kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isin\u00e4 l\u00e4mpimin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 (Keski-Euroopassa maaliskuussa) ja levitt\u00e4ytyv\u00e4t siimansa varassa tuulen mukana lent\u00e4en (“ballooning”). Jopa 100 nuorta h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhdest\u00e4 munakotelosta. Toisin kuin useimmat eurooppalaiset h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajit, verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 ja voivat el\u00e4\u00e4 jopa 8-10 vuotta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 syksyisell\u00e4 k\u00e4velyretkell\u00e4, jos kohtaa koiraan etsim\u00e4ss\u00e4 kumppania tai jos l\u00f6yt\u00e4\u00e4 naamioidun seittiputken. Joka tapauksessa silloin on syyt\u00e4 katsella verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4, eik\u00e4 siit\u00e4 ole tarkkailijalle mit\u00e4\u00e4n harmia tai huolenaihetta. Valitettavasti Suomessa lajia ei p\u00e4\u00e4se n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Christoph H\u00f6rweg & Seppo Koponen<\/p>\n Seppo Koponen, El\u00e4inmuseo, Turun yliopisto, 20014 Turku Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2013<\/p>\n Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Atypus affinis<\/em> Eichwald, 1830<\/p>\n Verhoilijah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki Atypus affinis<\/em> Eichwald, 1830 kuuluu putkih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Atypidae). T\u00e4m\u00e4 on ainoa Keski-Euroopan lintuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkim\u00e4inen (ryhm\u00e4 Mygalomorphae) heimo; n\u00e4it\u00e4 luonnehtivat eteenp\u00e4in suuntautuvat suuosat, myrkkyleuat. Ryhm\u00e4\u00e4 kutsutaankin oikoleukah\u00e4m\u00e4h\u00e4keiksi.<\/p>\n …<\/span><\/p>\nYhteydenotot Suomi<\/h4>\n
\ne-mail: sepkopoutu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"