Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki Meta menardi<\/em> (Latreille, 1804)<\/p>\n Vuoden 2012 eurooppalaiseen h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiin liittyy useita “uutuuksia” (ensimm\u00e4isi\u00e4 tapauksia vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien historiassa): uusi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimo (Tetragnathidae – sauvaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kit), uusi elinymp\u00e4rist\u00f6 (luolat) ja uusi “yhteinen” vuoden el\u00e4in (se on my\u00f6s vuoden luolael\u00e4in). Seuraavassa on lyhyt vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin, Meta menardi<\/i> (Latreille, 1804), luola- tai luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kin esittely.<\/p>\n Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on yksi heimonsa 955 maailmanlaajuisesti tunnetusta lajista. Euroopassa niit\u00e4 on 29 ja Suomessa 14 lajia.<\/p>\n Laji on maantieteellisesti laajalle levinnyt. Se esiintyy maanalaisissa onkaloissa kautta Palearktisen alueen, pohjoisia osia lukuun ottamatta. Keski-Euroopassa sit\u00e4 tavataan erityisesti karstialueilla. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki el\u00e4\u00e4 luolissa, kellareissa, kaivosaukoissa ja kivikkokentiss\u00e4; paikoissa, joissa on kohtalainen kosteus ja jatkuvasti l\u00e4mp\u00f6asteita. Hyvin kosteita tai kuivia paikkoja se v\u00e4lttelee. Suomessa luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on harvinainen, se on katsottu vaarantuneeksi (VU) vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa. Meill\u00e4 lajia on tavattu luolista, kellareista ja kivikoista vain Ahvenanmaalta ja suppealta alueelta Turun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kin koiraiden ruumiin pituus on 11-13 mm ja naaraiden 14-17 mm. Yleisv\u00e4ritys on melko tumma, eturuumis on punaruskea, takaruumis vaalean tai tumman ruskea, molemmissa on mustaa kuviointia. Takaruumiin selk\u00e4puolella on usein n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaksi suurta t\u00e4pl\u00e4\u00e4. Jalat ovat ruskeat, ja niiss\u00e4 on mustia rengaskuvioita. Meta menardi<\/i> on mahdollista sekoittaa pienemp\u00e4\u00e4n samanlaisissa paikoissa el\u00e4v\u00e4\u00e4n ja paljon yleisemp\u00e4\u00e4n lajiinMetellina merianae<\/i> (Scopoli, 1863). Se on kuitenkin selv\u00e4sti pienempi ja v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n harmaampi. Mutta t\u00e4m\u00e4 laji kutoo selv\u00e4sti suuremman pyyntiverkon kuin Meta menardi<\/i>. Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kin l\u00e4hisukulainen, Meta bourneti<\/i> Simon, 1922, on sen sijaan kooltaan ja v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n samanlainen, mutta se on levinnyt paljon suppeammalle alueelle eik\u00e4 sit\u00e4 tunneta Pohjoismaista.<\/p>\n N\u00e4iden n\u00e4kyvien ja n\u00e4ytt\u00e4vien lajien ohella luolissa esiintyy runsaasti muita h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4; joukko lajeja, jotka ovat sopeutuneet maanalaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 ovat kuitenkin selv\u00e4sti Meta-lajeja pienempi\u00e4 eik\u00e4 niit\u00e4 voi sekoittaa n\u00e4ihin.<\/p>\n Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kit parittelevat alkukes\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen naaras rakentaa 2-3 cm mittaisen valkean munakotelon, joka riippuu seitiss\u00e4. Munakotelossa on 200-300 munaa; naaras vartioi niit\u00e4 muutamia kuukausia, kunnes kuolee. Nuoret h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit voi n\u00e4hd\u00e4 pienin\u00e4 mustina pistein\u00e4 v\u00e4hitellen hajoavan munakotelon sis\u00e4ll\u00e4. Nuoret h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit eiv\u00e4t kuitenkaan j\u00e4t\u00e4 munakoteloa ennen seuraavaa kev\u00e4tt\u00e4. Silloin ne siirtyv\u00e4t luolan suuaukolle, jossa ne voivat viipy\u00e4 useita p\u00e4ivi\u00e4 tai viikkoja. Osa nuorista liikkuu kauemmas pyrkien l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia luolia elinpaikakseen; muut j\u00e4\u00e4v\u00e4t synnyinluolaansa. N\u00e4in populaatio sek\u00e4 levitt\u00e4ytyy ett\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 esiintymispaikkansa. Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki saavuttaa 2-3 vuoden i\u00e4n, kun useimmat meik\u00e4l\u00e4isist\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4keist\u00e4 el\u00e4v\u00e4t vain vuoden ajan.<\/p>\n Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kin 20-30 cm kokoinen verkko on huomattavasti muuttunut, “yksinkertaistunut” heimon alkuper\u00e4isest\u00e4 ratasverkosta, ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harvoin saaliin pyyntiin. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki viett\u00e4\u00e4 valtaosan ajastaan l\u00e4hell\u00e4 luolan (tai kellarin) sein\u00e4\u00e4 tai kattoa. Siell\u00e4 se pyydyst\u00e4\u00e4 maasiiroja, kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia, talvehtivia perhosia ja muita pieni\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, joskus jopa kotiloita. Tyypillisesti n\u00e4m\u00e4 saaliit roikkuvat verkosta lyhyiss\u00e4 seiteiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saalistusk\u00e4ytt\u00e4ytyminen, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pyyntiverkkoa (joka on alkuper\u00e4inen saalistustapa), voidaan tulkita n\u00e4iden el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen geneettiseksi sopeutumaksi luolael\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki Meta menardi<\/i> on suuren kokonsa vuoksi yksi n\u00e4ytt\u00e4vimmist\u00e4 lauhkean vy\u00f6hykkeen luolien selk\u00e4rangattomista el\u00e4imist\u00e4. Se el\u00e4\u00e4 vuoden ymp\u00e4ri luolissa, kaivosaukoissa ja kellareissa. Siksi luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on valittu my\u00f6s vuoden 2012 luolael\u00e4imeksi. N\u00e4in se edustaa laajempaa joukkoa el\u00e4imi\u00e4, jotka ovat riippuvaisia suojaisista luolista ja vastaavista paikoista, joissa l\u00e4mp\u00f6tila s\u00e4ilyy pakkasen yl\u00e4puolella. Saksan luola- ja karstialueiden tutkijoiden yhdistys pyrkii osoittamaan t\u00e4m\u00e4n h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valinnalla, ett\u00e4 viel\u00e4 on paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4 maanalaisten ekosysteemien ja niiss\u00e4 esiintyvien el\u00e4inten tutkimuksessa (katso www.hoehlentier.de<\/a>).<\/p>\n Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki Meta menardi<\/i> on siis valittu vuoden luolael\u00e4imeksi ja vuoden eurooppalaiseksi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi 2012. T\u00e4m\u00e4 osoittaa l\u00e4heist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 luolien biologian tutkijoiden ja luolissa esiintyvien el\u00e4inryhmien erikoistuntijoiden v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kkitutkijat (araknologit) tukeutuvat luolatutkijoiden (speleologien) tietoihin ja kokemuksiin lis\u00e4t\u00e4kseen tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n maanalaisten elinymp\u00e4rist\u00f6jen lajistosta.<\/p>\n Olkaapa tarkkaavaisia ensi kerralla luolassa k\u00e4ydess\u00e4nne: luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki voi olla jossakin l\u00e4hettyvill\u00e4. Sek\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki ett\u00e4 munakotelo on helppo tunnistaa!<\/p>\n Christoph H\u00f6rweg &\u00a0Seppo Koponen<\/p>\n Seppo Koponen, El\u00e4inmuseo, 20014 Turun yliopisto Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2012<\/p>\n Luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki Meta menardi<\/em> (Latreille, 1804)<\/p>\n Vuoden 2012 eurooppalaiseen h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiin liittyy useita “uutuuksia” (ensimm\u00e4isi\u00e4 tapauksia vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien historiassa): uusi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimo (Tetragnathidae – sauvaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kit), uusi elinymp\u00e4rist\u00f6 (luolat) ja uusi “yhteinen” vuoden el\u00e4in (se on my\u00f6s vuoden luolael\u00e4in).<\/p>\n …<\/span><\/p>\nYhteydenotot Suomi<\/h4>\n
\nsepkopo(a)utu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"