{"id":1898,"date":"2015-11-02T15:51:34","date_gmt":"2015-11-02T14:51:34","guid":{"rendered":"http:\/\/www.european-arachnology.org\/wdp\/?p=1898"},"modified":"2015-11-09T14:04:04","modified_gmt":"2015-11-09T13:04:04","slug":"spider-of-the-year-2011-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=1898","title":{"rendered":"Spider of the year 2011 \u2013 FI"},"content":{"rendered":"<h4>Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2011<\/h4>\n<p>Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 <em>Agelena labyrinthica<\/em> (Clerck, 1757)<\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4h\u00e4kkisuku <i>Tegenaria<\/i> oli suppiloverkkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien edustajana vuoden 2008 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkin\u00e4 (Europpalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2008), ja nyt toine t\u00e4m\u00e4n heimon edustaja on valittu vuoden 2011 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi: niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki <i>Agelena labyrinthica<\/i>.<\/p>\n<p>Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on yksi noin 1100 maailmanlaajuisesti tunnetusta suppiloverkkoh\u00e4m\u00e4kkilajista (heimo Agelenidae). Heimoa kutsutaan\u00a0 my\u00f6s mattoh\u00e4m\u00e4h\u00e4keiksi. Euroopassa on 180 ja Keski-Euroopassa noin 30 lajia. Suomesta tunnetaan puolen tusinaa lajia, joista suurin osa el\u00e4\u00e4 ihmisen seuralaisina.<\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4 tuntomerkki t\u00e4lle heimolle ovat pitk\u00e4t ulkonevat kaksijaokkeiset taaemmat kehruunystyparit. Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kill\u00e4 ne ovat viel\u00e4 pidentyneet \u2013 niin ett\u00e4 kehruunystyn ulompi jaoke on l\u00e4hes kaksi kertaa tyvijaokkeen pituinen. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien tuntijoille v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n ohuen tuntokarvan (trichobothria) esiintyminen ensimm\u00e4isen raajaparin uloimman jaokkeen (tarsus) yl\u00e4pinnalla on t\u00e4rke\u00e4 ero muiden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimojen edustajiin. Kooltaan suppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat keskikokoisia: koiraat saavuttavat tyypillisesti 8-12 mm ja naaraat 10-14 mm ruumiin pituuden. Eturuumis on kellanruskea ja sen yl\u00e4pinnalla on kaksi leve\u00e4\u00e4 pituusjuovaa, jotka kapenevat selv\u00e4sti etuosassaan. Takaruumiin perusv\u00e4ri on harmaanruskea, ja siin\u00e4 on sel\u00e4n keskiviivassa harmaa pituusjuova, joka valkeine sivuhaaroineen muodostaa er\u00e4\u00e4nlaisen \u201dkalanruotokuvion\u201d. Aikuisia yksil\u00f6it\u00e4 esiintyy yleens\u00e4 hein\u00e4-elokuussa.<\/p>\n<p>Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki el\u00e4\u00e4 aurinkoisissa kuivissa elinymp\u00e4r\u00edst\u00f6iss\u00e4, joissa on matalaa kasvillisuutta ja harvakseltaan varvikkoa tai pensaita. Sen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 metsist\u00e4 ja polkujen tai teiden varsilta kuten my\u00f6s kuivilta niityilt\u00e4. Keski-Euroopassa laji on laajalle levinnyt ja siten helposti havaittava. Suomessa laji on harvinaisempi, ja se onkin luokiteltu meill\u00e4 vaarantuneeksi (VU) lajiksi vuoden 2010 uhanalaisselvityksess\u00e4. Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4 tavataan l\u00e4hinn\u00e4 Ahvenanmaalla ja Hankoniemell\u00e4.<\/p>\n<p>Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki kutoo lajityypillisi\u00e4 pyyntiverkkojaan matalaan kasvillisuuteen, tavallisesti l\u00e4helle maanpintaa ja vain harvoin aina metrin korkeuteen asti pensaissa. Mattomaisesta verkosta johtaa suppilo putkimaiseen suojaan ja\/tai pakoreittiin. Verkon pinnan yl\u00e4puolella on kolmiulotteinen ohuiden seittien verkosto lent\u00e4v\u00e4n saaliin pys\u00e4ytt\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Kun hy\u00f6nteinen laskeutuu verkon pinnalle, h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki sy\u00f6ksyy suojastaan ja lamaannuttaa tai tappaa saaliinsa puremalla. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki suunnistautuu saaliin luo sen aiheuttaman verkon v\u00e4rin\u00e4n avulla. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki paikallistaa my\u00f6s pienemm\u00e4t hy\u00f6nteiset, jotka joutuvat verkon yl\u00e4puoliseen seittilabyrinttiin. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu tuntokarvojen (trichobothriat) avulla, ne toimivat aistinelimin\u00e4 my\u00f6s pidemmill\u00e4 et\u00e4isyyksill\u00e4. Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki pystynee nappaamaan hitaasti lent\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 ilmastakin, koska sill\u00e4 on eritt\u00e4in nopea reaktioaika (keskim\u00e4\u00e4rin 160 millisekuntia). My\u00f6s n\u00e4k\u00f6kyky on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sen liikkuessa verkossaan. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki reagoi l\u00e4hettyvill\u00e4 oleviin selv\u00e4sti vaaleisiin tai tummiin kohteisiin. Lis\u00e4ksi etumaiset keskisilm\u00e4t aistivat polarisoidun s\u00e4teilyn tason, joka my\u00f6s auttaa suunnistautumisessa.<\/p>\n<p>Paritteluaikana keski- tai loppukes\u00e4ll\u00e4 koiras taputtaa naaraan verkkoa leukaraajoillaan (pedipalpit) ilmaistakseen itsens\u00e4 mahdollisena parittelukumppanina. Jos naaras on siihen valmis, se pysyttelee rauhallisena suojassaan, jossa varsinainen parittelu tapahtuu. Noin kuukauden kuluttua naaras kutoo suurikokoisen vaalean munakotelon. Sisempi kotelo (varsinainen munakammio 50-130 munalle) on tuettu laidoiltaan lukuisilla riste\u00e4vill\u00e4 seittinauhoilla ja kiinnitetty \u201dpes\u00e4n\u201d reunoihin riippumaan vapaasti ja joustavasti. Munakotelon sein\u00e4t ovat paksua seittikudelmaa ja lis\u00e4ksi naamioitu esimerkiksi kasvien lehdill\u00e4. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kin poikaset kuoriutuvat samana vuonna ja talvehtivat pes\u00e4ss\u00e4\u00e4n el\u00e4en munansa ruskuaisella, joka on nyt varastoituneena niiden ruumiissa. Nuoret h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t suojaavan pes\u00e4ns\u00e4 seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 suppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 maastok\u00e4velyll\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2011 \u2013 ne voi n\u00e4hd\u00e4 v\u00e4ijym\u00e4ss\u00e4 suppiloverkkonsa suojuksessa valmiina lannistamaan saaliinsa nopein taitavin liikkein. Suomessa t\u00e4m\u00e4n kiehtovan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajin voi n\u00e4hd\u00e4 valitettavan harvoin.<\/p>\n<p>Christoph H\u00f6rweg &amp;\u00a0Seppo Koponen<\/p>\n<h4>Yhteydenotot Suomi<\/h4>\n<p>Seppo Koponen, El\u00e4inmuseo, 20014 Turun yliopisto<br \/>\nsepkopo(a)utu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2011<\/p>\n<p>Niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 <em>Agelena labyrinthica<\/em> (Clerck, 1757)<\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4h\u00e4kkisuku <i>Tegenaria<\/i> oli suppiloverkkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien edustajana vuoden 2008 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkin\u00e4 (Europpalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2008), ja nyt toine t\u00e4m\u00e4n heimon edustaja on valittu vuoden 2011 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi: niittysuppiloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki <i>Agelena labyrinthica<\/i>.<\/p>\n<p><span class=\"ellipsis\">&hellip;<\/span><\/p>\n<div class=\"read-more\"><a href=\"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=1898\">Read more &#8250;<\/a><\/div>\n<p><!-- end of .read-more --><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[99],"tags":[],"class_list":["post-1898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-spider_of_the_year_2011"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1898"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2111,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1898\/revisions\/2111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}