Ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Araneus diadematus<\/em> Clerck, 1758<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 laji, josta meill\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 aitoristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, on er\u00e4s parhaiten tunnetuista h\u00e4m\u00e4h\u00e4keist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 todisteena on osumien m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2019Google\u2019-hakukoneella. Haussa (www.google.at<\/a>, 14.11.2009) l\u00f6ytyi 166,000 osumaa saksankielisell\u00e4 nimell\u00e4 \u2018Gartenkreuzspinne\u2019 ja 57,100 tieteellisell\u00e4 nimell\u00e4Araneus diadematus<\/i> (lat. Araneus<\/i> = h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, diadematus<\/i> = koristeltu diademilla tai otsapannalla).<\/a><\/p>\n Laji kuuluu ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Araneidae), joita kutsutaan my\u00f6s ratasverkkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4keiksi. Heimossa on maailmanlaajuisesti noin 3,000 lajia, joista noin 35 lajia esiintyy Suomessa. Heimoon kuuluu keskikokoisia ja suuria lajeja (naaraiden ruumiin pituus on 10-18 mm ja koiraiden 5-9 mm), ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajien raajoissa on vahvoja piikkej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit kutovat tyypillisi\u00e4 kaikkien tuntemia ratasmaisia verkkoja, joissa kiert\u00e4\u00e4 tahmea spiraalimainen pyyntirihma. Etenk\u00e4\u00e4n naaraat eiv\u00e4t juuri liiku pyyntiverkoiltaan. Muita heimon edustajia ovat esimerkiksi suoja niittyristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkin\u00e4 tunnettu (Araneus quadratus<\/i>), marmoriristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (Araneus marmoreus<\/i>) ja meill\u00e4 harvinainen siltaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (Larinioides sclopetarius<\/i>).<\/p>\n Ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kill\u00e4 on takaruumiin selk\u00e4puolella luonteenomainen ristikuvio, josta laji- ja heimonimi johtuvat. T\u00e4m\u00e4 selv\u00e4sti erottuva kuvio muodostuu viidest\u00e4 valkeasta l\u00e4ik\u00e4st\u00e4 (nelj\u00e4 pidentynytt\u00e4 ja yksi py\u00f6re\u00e4 niiden keskell\u00e4) \u2013 jotka voivat my\u00f6s yhty\u00e4 toisiinsa. Kuvio muodostuu guaniini-eritteest\u00e4, joka varastoituu aivan ihon alle ristikuvion kohdalle. Ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki kutoo suurikokoisen, py\u00f6re\u00e4n ratasverkkonsa l\u00e4hell\u00e4 maan pintaa tai puiden ja pensaiden alaoksiin. Toisin kuin monet muut Araneus-lajit, ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki viett\u00e4\u00e4 normaalisti p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 pyyntiverkkonsa keskustassa. Suojapaikkaa verkon l\u00e4hell\u00e4 ei yleens\u00e4 ole, vaikka joskus se tehd\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n Ratasmaiset pyyntiverkot ovat parhaiten tunnettu h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin verkkotyyppi, sen avulla pienell\u00e4 seittim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 voi kattaa laajan pyyntialan. Sellainen verkko vaatii vain muutaman kiinnityskohdan ja on samalla kertaa sek\u00e4 vakaa ett\u00e4 joustava. Verkkoon takertuneen hy\u00f6nteisen kamppailu v\u00e4littyy v\u00e4r\u00e4htelyin\u00e4 verkon keskustaan (tai suojapaikkaan riippuen siit\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki odottaa saalistaan). Verkon geometrisen muodon johdosta h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki voi suunnistaa ja liikkua siin\u00e4 helposti joutumatta itse kosketuksiin tahmeiden pyyntirihmojen kanssa. Verkko uudistetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, sill\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki yksinkertaisesti sy\u00f6 vanhan verkon ja kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 \u2019rakennuspalikoita\u2019 (proteiineja).<\/p>\n Toinen seitin k\u00e4ytt\u00f6tapa on munakoteloiden teko, niiden tarkoitus on suojella j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Syys- lokakuussa naaras kutoo lukuisia munakoteloita kellert\u00e4v\u00e4st\u00e4 villamaisesta seitist\u00e4. Nuoret h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit l\u00e4htev\u00e4t munakoteloista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 talvehdittuaan niiss\u00e4 ja aikuistuvat loppukes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki esiintyy monissa ja vaihtelevissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, erityisesti metsien laidoilla, niityill\u00e4 ja puutarhoissa. Siten on helppoa vaikkapa mukavalla k\u00e4velyretkell\u00e4 havainnoida ja ihailla niiden pyyntiverkkoja, jotka ovat todellisia luonnon mestariteoksia. Samalla voimme muistella kuinka monilta h\u00e4iritsevilt\u00e4 k\u00e4rp\u00e4silt\u00e4, hyttysilt\u00e4 ja muilta hy\u00f6nteisilt\u00e4 n\u00e4m\u00e4 verkot suojelevat meit\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 se tosiseikka, ett\u00e4 ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ja yleens\u00e4kin h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja tarpeellisia luontokappaleita.<\/p>\n Christoph H\u00f6rweg &\u00a0Seppo Koponen<\/p>\n Dr. Seppo Koponen, El\u00e4inmuseo, 20014 Turun yliopisto <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2010<\/p>\n Ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Araneus diadematus<\/em> Clerck, 1758<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 laji, josta meill\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 aitoristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, on er\u00e4s parhaiten tunnetuista h\u00e4m\u00e4h\u00e4keist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 todisteena on osumien m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2019Google\u2019-hakukoneella. Haussa (www.google.at<\/a>, 14.11.2009) l\u00f6ytyi 166,000 osumaa saksankielisell\u00e4 nimell\u00e4 \u2018Gartenkreuzspinne\u2019 ja 57,100 tieteellisell\u00e4 nimell\u00e4Araneus diadematus<\/i> (lat.<\/a><\/p>\n …<\/span><\/p>\n
\nLajin takaruumis on lehden muotoinen. Takaruumiin ensimm\u00e4inen kolmannes on levein, ja siit\u00e4 johtuen etuosa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 melko kulmikkaalta. L\u00e4heisill\u00e4 lajeilla, kuten A. quadratus<\/i> ja A. marmoreus<\/i>, takaruumiin levein kohta on keskivaiheilla ja sen takia se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 etuosaltaan py\u00f6re\u00e4mm\u00e4lt\u00e4.
\nV\u00e4ritys on hyvin vaihtelevaa, ulottuen keltaisesta punaiseen erilaisten ruskean ja harmaan s\u00e4vyjen kautta. Koiraiden ruumiin pituus on 5-10 mm ja naaraiden 12-17 mm.<\/p>\nYhteydenotot Suomi<\/h4>\n
\nsepkopo(a)utu.fi<\/p>\n