J\u00e4ttihietikkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki – Arctosa cinerea<\/em> (Fabricius, 1777)<\/p>\n Kooltaan j\u00e4ttihietikkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (Arctosa cinerea) on yksi Euroopan suurimmista juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajeista: sen koiraiden ruumiinpituus on 12-14 mm ja naaraiden 14-17 mm. Eritt\u00e4in kontrastisten vaalean ja tumman kirjavien v\u00e4rikuviointien (harmaa-ruskea tai keltainen-harmaa) johdosta \u2013 koirailla kontrasti on suurin\u00a0 \u2013 n\u00e4it\u00e4 maanpinnan asukkaita on l\u00e4hes mahdotonta havaita niiden pysytelless\u00e4 liikkumattomina hiekalla tai soralla.<\/p>\n Laji el\u00e4\u00e4 luonnontilaisilta \u201cliikkuvilta\u201d (ei kasvipeitett\u00e4) hiekka- tai sorarannoilta. Keski-Euroopassa se esiintyy my\u00f6s hiekka- ja sorakuopissa. Keski-Euroopan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4tt\u00f6mien j\u00e4rvien ja jokien rannoilla t\u00e4m\u00e4 juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki el\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 vesirajaa, alueilla jotka ovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten tulvien takia ilman kasvillisuutta. Vesist\u00f6jen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyt viime vuosikymmenin\u00e4 ovat johtaneet lajin h\u00e4vi\u00e4miseen monissa osissa Eurooppaa.<\/p>\n Laji on aktiivinen kes\u00e4kauden, meill\u00e4 toukokuusta lokakuulle. T\u00e4ll\u00f6in se el\u00e4\u00e4 seittiputkessa, jonka se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n saalistamaan. N\u00e4m\u00e4 seittiputket ovat tyypillisesti isojen kivien tai aaltojen tuomien puunkappaleiden ja merenrannan lev\u00e4kasaumien alla haudattuina hiekkaiseen maaper\u00e4\u00e4n. Keski-Euroopassa n\u00e4it\u00e4 vesirajan l\u00e4hell\u00e4 olevia suojia l\u00f6ytyy yleens\u00e4 0.5 – 1.5 m et\u00e4isyydell\u00e4 vedest\u00e4. Saalisel\u00e4imin\u00e4 ovat mm. kovakuoriaiset, k\u00e4rp\u00e4stoukat, hein\u00e4sirkat ja muut h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit. Naaraat huolehtivat kes\u00e4ll\u00e4 poikasistaan, jotka kuoriutuvat loppukes\u00e4ll\u00e4 ja aikuistuvat talvehtimisen j\u00e4lkeen my\u00f6h\u00e4\u00e4n seuraavana kes\u00e4n\u00e4. Toisen talvehtimisen j\u00e4lkeen ne parittelevat ja tuottavat j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n monivuotisen kehityksen johdosta aikuisia h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kautta koko vuoden. Talvehtimista varten h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit rakentavat suojan kauemmas vesirajasta, noin10-15 m p\u00e4\u00e4h\u00e4n, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen mahdollisen tulvan. Kes\u00e4tulvan yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit yksinkertaisesti sulkevat seitill\u00e4 suojansa aukon ja voivat selviyty\u00e4 sinne j\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ilmataskussa.<\/p>\n J\u00e4ttihietikkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kin levinneisyysalue ulottuu V\u00e4limerenmaista Keski-Euroopan kautta Fennoskandiaan ja id\u00e4ss\u00e4 Siperiaan asti. Suomessa sit\u00e4 tavataan dyynirannoilla kautta koko merenrannikon; sis\u00e4maasta on joitakin havaintoja suurten j\u00e4rvien ja jokien hiekkarannoilta, pohjoisimmat napapiirin korkeudelta Koillismaalla.<\/p>\n Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kist\u00e4 l\u00f6ytyy lis\u00e4tietoja, kuten esite aikaisempien vuosien valinnoista ja n\u00e4iden lajien levinneisyyskartat, Arachnologische Gesellschaft\u2019in kotisivulta:\u00a0http:\/\/arages.de\/publikationen\/nachweiskarten\/<\/a><\/p>\n Martin Kreuels & Seppo Koponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2007<\/p>\n J\u00e4ttihietikkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki – Arctosa cinerea<\/em> (Fabricius, 1777)<\/p>\n Kooltaan j\u00e4ttihietikkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (Arctosa cinerea) on yksi Euroopan suurimmista juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajeista: sen koiraiden ruumiinpituus on 12-14 mm ja naaraiden 14-17 mm. Eritt\u00e4in kontrastisten vaalean ja tumman kirjavien v\u00e4rikuviointien (harmaa-ruskea tai keltainen-harmaa) johdosta \u2013 koirailla kontrasti on suurin\u00a0 \u2013 n\u00e4it\u00e4 maanpinnan asukkaita on l\u00e4hes mahdotonta havaita niiden pysytelless\u00e4 liikkumattomina hiekalla tai soralla.<\/p>\n …<\/span><\/p>\n