Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki – Misumena vatia<\/em> (Clerck 1757)<\/p>\n Ensimm\u00e4inen eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, vuodelle 2006, on rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkeihin kuuluva kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013Misumena vatia<\/i> (Clerck 1757). Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin rapumaisesti sivulle k\u00e4\u00e4ntyneet raajat ovat tyypillisi\u00e4 koko rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimolle ja antavat sille nimen. Etumaiset raajat ovat pidemm\u00e4t kuin taaemmat raajat. Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki eroaa muista rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajeistamme kyvyll\u00e4\u00e4n vaihtaa v\u00e4ri\u00e4\u00e4n keltaisesta valkoiseen.<\/p>\n Biologia ja aikuisuusaika<\/b><\/p>\n Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on, kuten muutkin heimonsa edustajat, paikallaan saalista odottava peto. Tavallisesti se v\u00e4ijyy kukan ter\u00e4lehtien joukossa odottaen siihen lent\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4. Se pit\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 paikallaan lyhyemmill\u00e4 takaraajapareillaan. Eteen- ja yl\u00f6sp\u00e4in suunnatuilla kahdella vahvemmalla raajaparillaan se nappaa pahaa-aavistamattoman kukalle tulevan hy\u00f6nteisen \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n nopeasti ja antaa samalla myrkkypureman. Saalis sy\u00f6d\u00e4\u00e4n tavallisesti kukassa imem\u00e4ll\u00e4 se kuiviin pienten reikien kautta, niin ett\u00e4 l\u00e4hes kokonainen kitiinikuori j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle.<\/p>\n Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat v\u00e4rinvaihtokykyns\u00e4 johdosta eritt\u00e4in hyvin naamioituneita sek\u00e4 valkoisissa ett\u00e4 keltaisissa kukissa. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4rinvaihto on mahdollista ainoastaan aikuisille naarasyksil\u00f6ille, ja v\u00e4rinvaihto kest\u00e4\u00e4 parisen vuorokautta. Tutkimusten mukaan suojav\u00e4ri tekee h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit vaikeasti havaittaviksi, \u201dn\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi\u201d, sek\u00e4 niiden saalistajille ett\u00e4 mahdollisille saalisel\u00e4imille.<\/p>\n Aikuisia kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 tavataan alku- ja keskikes\u00e4ll\u00e4. Parittelu tapahtuu alkukes\u00e4ll\u00e4, t\u00e4ll\u00f6in naarasta paljon pienempi koiras on ensin jonkin aikaa naaraan selk\u00e4puolella ja riippuu sen vatsapuolella varsinaisen parittelun ajan. Naaras k\u00e4tkee munakotelon seitill\u00e4 yhteenkudottujen lehtien v\u00e4liin. Nuoret yksil\u00f6t talvehtivat lehtikarikkeessa ja kehittyv\u00e4t aikuisiksi seuraavana vuonna.<\/p>\n Elinpaikka ja levinneisyys<\/b><\/p>\n Tyypillisi\u00e4 elinpaikkoja ovat avoimet alueet kuten niityt, suot ja kedot, mutta my\u00f6s aurinkoiset teiden ja metsien laidat, joutomaat ja puutarhat. Suomessa kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on levinnyt Mets\u00e4-Lappiin asti, ja se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan runsaampi maan etel\u00e4osissa. Etel\u00e4\u00e4n ment\u00e4ess\u00e4 sit\u00e4 tavataan V\u00e4limeren maihin asti. Se tunnetaan my\u00f6s Aasian pohjoisosista ja Pohjois-Amerikasta. Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin sukuun (Misumena<\/em>) sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n runsaat 40 lajia, jotka esiintyv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa trooppisessa ja subtrooppisessa vy\u00f6hykkeess\u00e4.<\/p>\n Tuntomerkit ja samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 lajeja<\/b><\/p>\n Vain aikuiset naaraat ovat kirkkaan keltaisia tai valkoisia. N\u00e4iden kahden p\u00e4\u00e4tyypin lis\u00e4ksi tavataan kaikenlaisia v\u00e4limuotoja, l\u00e4hinn\u00e4 vihert\u00e4v\u00e4n ja valkoisen s\u00e4vyiss\u00e4. Naaraan takaruumin selk\u00e4puolella on toisinaan punaiset pituusjuovat, ja eturuumiin yl\u00e4pinnalla on kaksi tummaa juovaa. Paljon pienikokoisemmalla koiraalla on tummanruskea eturuumis ja tummat etummaiset raajat, takaruumis on keltainen ja siin\u00e4 on selk\u00e4puolella tummempaa kuviointia. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa on toinenkin v\u00e4rin vaihtoon kykenev\u00e4 rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilaji, Thomisus onustus<\/em>. Nuoret kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat vihert\u00e4vi\u00e4, koska ne el\u00e4v\u00e4t vihreill\u00e4 kasveilla tai lehdill\u00e4. Siten nuoret kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kit saattaisi ehk\u00e4 sekoittaa meill\u00e4 eritt\u00e4in harvinaiseen, lounaiseen Diaea dorsata<\/em>-rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiin. Keski-Euroopassa t\u00e4llaisia vihreit\u00e4 rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajeja on useampiakin.<\/p>\n Huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4rityksens\u00e4 ja sen vaihteluiden vuoksi kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on kuvattu yli 20 eri tieteellisell\u00e4 nimell\u00e4! Moderni taksonominen tutkimus ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisten tuntomerkkien l\u00f6yt\u00e4minen ovat selvitt\u00e4neet n\u00e4m\u00e4 synonyymi-nimet.<\/p>\n Tieteellisen nimen alkuper\u00e4<\/strong><\/p>\n Sukunimi: [mis\u00famenos] (kreik) \u2013 vihattu; [mis\u00e9o]; (kreik) \u2013 vihata Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki<\/b><\/p>\n Vuodesta 2000 l\u00e4htien on asiantuntijaryhm\u00e4 Saksasta, It\u00e4vallasta ja Sveitsist\u00e4 valinnut vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin. Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 ovat olleet vesih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (2000), ampiaish\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (2001; t\u00e4t\u00e4 lajia ei ole viel\u00e4 tavattu Suomesta), kanervah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (2002), vaaksiaish\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (2003), viherh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki (2004) ja seeprahyppij\u00e4 (2005). Hanke alkoi saksaa puhuvista maista, ja belgialaiset ja hollantilaiset tutkijat tulivat mukaan 2005. Vuoden 2006 lajia valittaessa organisoitiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa todellinen eurooppalainen yhteisprojekti. Siten kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki edustaa h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 Skandinaviasta V\u00e4limerelle ja Irlannista Unkariin kiinnitt\u00e4en huomiota t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6dyllisen el\u00e4inryhm\u00e4n mielenkiintoisiin piirteisiin ja elintapoihin.<\/p>\n Peter J\u00e4ger, Martin Kreuels & Seppo Koponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2006<\/p>\n Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki – Misumena vatia<\/em> (Clerck 1757)<\/p>\n Ensimm\u00e4inen eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, vuodelle 2006, on rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkeihin kuuluva kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013Misumena vatia<\/i> (Clerck 1757). Kukkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin rapumaisesti sivulle k\u00e4\u00e4ntyneet raajat ovat tyypillisi\u00e4 koko rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimolle ja antavat sille nimen.<\/p>\n …<\/span><\/p>\n
\nLajinimi: vatius, -a, -um (lat.) \u2013 ulosp\u00e4in taipunut, \u201dl\u00e4nkis\u00e4\u00e4rinen\u201d (jaloista)<\/p>\n