{"id":2652,"date":"2017-03-27T15:54:48","date_gmt":"2017-03-27T13:54:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.european-arachnology.org\/wdp\/?p=2652"},"modified":"2017-04-11T10:40:33","modified_gmt":"2017-04-11T08:40:33","slug":"spider-of-the-year-2017-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=2652","title":{"rendered":"Spider of the year 2017 – FI"},"content":{"rendered":"

Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2017<\/strong><\/h4>\n

Kaarnaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Nuctenea umbratica<\/em> (Clerck, 1757)<\/p>\n

Kaarnaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, Nuctenea umbratica <\/em>(Clerck, 1757), kuuluu ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Araneidae). Heimossa on 3095 lajia, joista 128 on l\u00f6ydetty Euroopasta. Sukua Nuctenea <\/em>edustaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa kaksi lajia. Nuctenea umbratica<\/em> on laajalle levinnyt; mutta Suomessa se esiintyy l\u00e4hinn\u00e4 maamme lounaisosissa (Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Uusimaa).<\/p>\n

Euroopassa laji el\u00e4\u00e4 etenkin alankoalueilla ja kumpuilevassa maastossa noin 800 metriin merenpinnan tasosta; paikoin aina 1000 m korkeuteen, kuten Tirolissa. Laji esiintyy Suomea etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 monenlaisissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Se on alunperin puiden runkoihin ja kaarnaan erikoistunut laji, ja sit\u00e4 l\u00f6ytyy varsinkin pystyyn kuolleilta irtokaarnaisilta puilta. Nykyisin lajia tavataan my\u00f6s ihmisen muovaamissa elinpaikoissa kuten rakennusten seinilt\u00e4 ja aidoilta. Paikoitellen se on melko runsaslukuinen, eik\u00e4 ole miss\u00e4\u00e4n Euroopassa uhanalainen.<\/p>\n

Nuctenea umbratica <\/em>kutoo suhteellisen suurikokoisen ratasverkon (halkaisijaltaan jopa 70 cm) ep\u00e4keskisesti, jolloin verkon keskus on l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin lepo\/suojapaikkaa (koloa tai irtokaarnaa). H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki viett\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n piilossa suojapaikassaan, ja y\u00f6n pimetess\u00e4 se on verkkonsa keskell\u00e4 odottamassa saalista. Lajia voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes koko vuoden ajan, aikuisia yksil\u00f6it\u00e4 on meill\u00e4 tavattu toukokuulta lokakuulle.<\/p>\n

Sill\u00e4 esiintyy huomattavaa sukupuolten v\u00e4list\u00e4 dimorfiaa: naaraiden ruumiin pituus on 13-16 mm ja koiraiden vain 7-10 mm. Ruumis on leve\u00e4hk\u00f6 ja litistynyt, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n punaruskeasta mustanruskeaan. Raajat ovat tummanruskeat, ja takaruumiin selk\u00e4puolella on tumma, lehdenmuotoinen kuvio, jossa voi olla vaalea reunus. Nuctenea umbratica <\/em>voidaan sekoittaa muihin tummiin ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajeihin.<\/p>\n

Nuoret yksil\u00f6t muistuttavat pienemp\u00e4\u00e4 (aikuisen ruumiin pituus enint\u00e4\u00e4n 9 mm) sukulaista Nuctenea silvicultrix. <\/em>T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hilaji on meill\u00e4 levinnyt suhteellisen harvalukuisena l\u00e4hes koko maahan, mutta se el\u00e4\u00e4 havumetsiss\u00e4 ja r\u00e4mem\u00e4nnyill\u00e4. Sen sijaan Nuctenea umbratica<\/em> esiintyy Suomessa l\u00e4hinn\u00e4 rannikkoseudulla lehtipuilla ja rakennusten seinustoilla. Lajien v\u00e4lisen\u00e4 erona on my\u00f6s N. silvicultrix <\/em>-lajin py\u00f6re\u00e4mpi takaruumis ja vaaleammat kyljet. Miksi Nuctenea umbratica <\/em>on valittu vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi?<\/p>\n

Hyvi\u00e4 syit\u00e4 on useampia: 1) laji on melko yleinen esiintymisalueellaan, 2) piilottelevasta elintavastaan huolimatta se on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 asumustenkin l\u00e4helt\u00e4, 3) se on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ja helppo tunnistaa ja 4) valinta muistuttaa lajin elinymp\u00e4rist\u00f6n (vanhat, jopa kuolleet puut) merkityksest\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4misen tarpeesta.<\/p>\n

Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valinnalla halutaan my\u00f6s tuoda t\u00e4t\u00e4 el\u00e4inryhm\u00e4\u00e4 paremmin yleis\u00f6n tietoisuuteen. Samalla saadaan toivottavasti uutta tietoa kaarnaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kin esiintymisest\u00e4 massamme.<\/p>\n

Euroopan vuoden 2017 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valitsi 81 araknologia (h\u00e4m\u00e4kkien tutkijaa) 26:sta maasta. Koordinaattorina toimivat Wienin luonnonhistoriallinen museo sek\u00e4 eurooppalaiset araknologiseurat Arachnologischen Gesellschaft (AraGes) ja European Society of Arachnology (ESA).<\/p>\n

Christoph H\u00f6rweg & Seppo Koponen<\/p>\n

<\/h4>\n

Yhteyshenkil\u00f6 Suomessa<\/h4>\n

Seppo Koponen, El\u00e4inmuseo, 20014 Turun yliopisto, sepkopo(a)utu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2017<\/strong><\/p>\n

Kaarnaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Nuctenea umbratica<\/em> (Clerck, 1757)<\/p>\n

Kaarnaristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, Nuctenea umbratica <\/em>(Clerck, 1757), kuuluu ristih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Araneidae). Heimossa on 3095 lajia, joista 128 on l\u00f6ydetty Euroopasta. Sukua Nuctenea <\/em>edustaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa kaksi lajia.<\/p>\n

…<\/span><\/p>\n

Read more ›<\/a><\/div>\n

<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[106],"tags":[],"class_list":["post-2652","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-spider_of_the_year_2017"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2652","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2652"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2652\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2680,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2652\/revisions\/2680"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2652"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2652"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2652"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}