Steatoda bipunctata<\/em> (Linnaeus, 1758)<\/p>\n Steatoda bipunctata<\/em> (Linnaeus, 1758) kuuluu palloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Theridiidae). Lajia on kutsuttu kotih\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi. Maailmanlaajuisesti palloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimossa on noin 2500 lajia, joista 228 el\u00e4\u00e4 Euroopassa ja noin 50 Suomessa. Steatoda<\/em>– suvussa on 13 lajia Euroopassa, n\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4 on tavattu Suomessa; useimmat el\u00e4v\u00e4t meill\u00e4 vain sis\u00e4tiloissa.<\/p>\n Laji Steatoda bipunctata <\/em>on l\u00f6ydetty kaikista Euroopan maista. Sit\u00e4 tavataan yleisesti 800 m korkeuteen merenpinnasta, mutta Alpeilla on havaintoja jopa 2000 m korkeudelle asti. Suomessa lajia tavataan koko maassa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 verkonkutoja l\u00f6ytyy etenkin rakennusten sis\u00e4tiloista ja niiden ulkoseinustoilta, esimerkiksi ikkunalautojen ja -karmien suojista. Elinpaikkansa suhteen laji ei ole kovin nirso, ja se voi el\u00e4\u00e4 melko kuivissakin huonetiloissa. Sit\u00e4 tavataan my\u00f6s ulkona luonnonoloissa, etenkin puutarhoissa ja mets\u00e4nreunoilla, erityisesti puiden rungoilla ja kaarnan alla, sek\u00e4 kallionkoloissa ja kivikoissa. Laji on usein paikallisesti varsin runsaslukuinen, eik\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n uhanalainen.<\/p>\n Naaraiden ruumiin pituus on 4,5\u20137 ja koiraiden 4\u20145,5 mm. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rasvaiselta tai vahapintaiselta ja kiilt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, erityisesti sen hieman litistynyt takaruumis. Eturuumiin perusv\u00e4ri on tumman ruskeasta l\u00e4hes mustaan, takaruumis on vaalean ruskea muuttuen tummemmaksi reunoiltaan. Takaruumiissa on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n selv\u00e4sti erottuva vaalea keskijuova, samoin kuin leve\u00e4 vaalea poikkijuova etureunassa. Tavallisesti lajilla on n\u00e4kyviss\u00e4 nelj\u00e4 pient\u00e4 tummaa pilkkua selk\u00e4puolella; ne osoittavat takaruumiin sis\u00e4ll\u00e4 olevien lihasten kiinnityskohtia. Jalat ovat punaruskeat ja niiss\u00e4 on tummempia rengaskuvioita.<\/p>\n Steatoda bipunctata <\/em>kutoo kolmiulotteisen pyyntiverkon \u2013 tavallisesti rakennusten nurkkaan tai johonkin koloon \u2013 siin\u00e4 on melko paksuseittinen mattomainen osa, josta l\u00e4htee yl\u00f6sp\u00e4in seittis\u00e4ikeit\u00e4 sek\u00e4 sivuille kulkevia s\u00e4ikeit\u00e4. Varsinaiset pyyntirihmat suuntautuvat alasp\u00e4in. Vain niiss\u00e4 on liimamaisia pisaroita, jotka ovat n\u00e4iden seittirihmojen alaosassa. Saalisel\u00e4imet tarttuvat niihin, ja kun rihman v\u00e4r\u00e4hdykset h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin, se kiiruhtaa paikalle suojastaan; tavallisesti jostain kolosta l\u00e4hell\u00e4 verkkoa. Laji voi pyydyst\u00e4\u00e4 paitsi pienehk\u00f6j\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 jopa melko suurikokoisia h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 kuten huoneh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4.<\/p>\n Lajia tavataan ymp\u00e4ri vuoden, koiraita tavallisesti paritteluaikaan kes\u00e4-lokakuussa. Paritteluun liittyen koiras aikaansaa sirisev\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 hankaamalla takaruumiin etureunan ter\u00e4v\u00e4\u00e4 kohoutumaa eturuumiin raspimaista takareunaa vasten. N\u00e4in naaras houkutellaan suojapaikastaan parittelemaan. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu yleens\u00e4 syksyll\u00e4, joskus my\u00f6s kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Naaras munii 50-100 vaaleanpunaista munaa valkeaan munakoteloon, joka roikkuu verkossa.<\/p>\n Steatoda bipunctata<\/em>-lajin voi sekoittaa l\u00e4heiseen lajiin S. castanea, <\/em>joka el\u00e4\u00e4 meill\u00e4 vain sis\u00e4tiloissa. Steatoda castanea<\/em> on v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n vaaleampi, ja siit\u00e4 on meilt\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n havaintoja.<\/p>\n Miksi Steatoda bipunctata<\/em> valittiin vuoden 2018 eurooppalaiseksi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi?<\/p>\n Se on yleisesti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 asunnoista ja ihmisen l\u00e4hipiirist\u00e4, ja se on melko helposti tunnistettavissa. Laji on my\u00f6s esimerkki ihmiselle vaarattomasta palloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kist\u00e4, vaikka muistuttaakin hieman V\u00e4limeren alueen mustaa leske\u00e4, jonka myrkky on ihmiselle vaarallista ja joka on siis aiheellisestikin pel\u00e4tty ja esiintyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti mediassa. My\u00f6s koiraan tuottama sirisev\u00e4 \u00e4\u00e4ni on lajin erikoisuus. Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valinnalla halutaan my\u00f6s tuoda t\u00e4t\u00e4 el\u00e4inryhm\u00e4\u00e4 paremmin yleis\u00f6n tietoisuuteen.<\/p>\n Euroopan vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valitsi 83 araknologia (h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien tutkijaa) 26:sta maasta. Koordinaattorina toimivat Wienin luonnonhistoriallinen museo sek\u00e4 eurooppalaiset araknologiseurat Arachnologischen Gesellschaft (AraGes) ja European Society of Arachnology (ESA).<\/p>\n Christoph H\u00f6rweg & Seppo Koponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2018<\/p>\n Steatoda bipunctata<\/em> (Linnaeus, 1758)<\/p>\n Steatoda bipunctata<\/em> (Linnaeus, 1758) kuuluu palloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Theridiidae). Lajia on kutsuttu kotih\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi. Maailmanlaajuisesti palloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimossa on noin 2500 lajia, joista 228 el\u00e4\u00e4 Euroopassa ja noin 50 Suomessa.<\/p>\n …<\/span><\/p>\n