Muurahaista j\u00e4ljittelev\u00e4 hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Myrmarachne formicaria <\/em> (De Geer, 1778)<\/p>\n Muurahaista j\u00e4ljittelev\u00e4 Myrmarachne formicaria<\/em> (De Geer, 1778) kuuluu hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Salticidae). Maailmanlaajuisesti t\u00e4h\u00e4n heimoon kuuluu yli 6100 lajia, ja se on lajirikkain h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimo. Euroopassa tavataan noin 350 hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajia. Suvussa Myrmarachne<\/em> on Euroopassa kolme lajia, mutta vain yksi niist\u00e4 esiintyy Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Myrmarachne formicaria<\/em> on levinnyt luontaisesti kautta Palearktisen alueen, mutta puuttuu sen pohjoisimmista osista. Lis\u00e4ksi se on kulkeutunut ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan. Meill\u00e4 lajia tavataan Suomenlahden, Saaristomeren ja Selk\u00e4meren rannikkovy\u00f6hykkeell\u00e4 ja lounaissaaristossa, mukaan lukien Ahvenanmaa, pohjoisessa se esiintyy Vaasan korkeudelle asti. Se voi olla paikoitellen melko runsaslukuinen, esimerkiksi rantaniityill\u00e4 ja rantakivikoissa. Laji ei ole miss\u00e4\u00e4n uhanalainen. Myrmarachne formicaria <\/em>j\u00e4ljittelee muurahaista my\u00f6s liikkeiss\u00e4\u00e4n ja muussa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4\u00e4n, etenkin liikkuessaan. Hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4keille tyypillisen katkonaisen, hyppiv\u00e4n, liikkumisen sijaan se juoksee lyhyin pyr\u00e4hdyksin kuten muurahaiset, ja sen voi n\u00e4hd\u00e4 tekev\u00e4n aaltomaisia liikkeit\u00e4 kuten ferominij\u00e4lke\u00e4 seuraava muurahainen. Lis\u00e4ksi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kulkiessan vain kolmea nelj\u00e4st\u00e4 jalkaparistaan, ja ensimm\u00e4inen jalkapari on kohotettuna ilmaan n\u00e4ytt\u00e4en muurahaisen tuntosarvilta. Raajojen erikoiset liikkeet k\u00e4tkev\u00e4t taitavasti hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kille tyypilliset suurikoiset \u201cajovalojen kaltaiset\u201d keskisilm\u00e4t. Suomessa tavataan toinenkin muurahaista muistuttava hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilaji, Synageles venator. <\/em>Se on kooltaan selv\u00e4sti pienempi, ruumis on vain 3-4 mm pituinen. Keski-Euroopassa on muutama muukin muurahaista j\u00e4ljttelev\u00e4 hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilaji.<\/p>\n Miksi Myrmarachne formicaria <\/em>on valittu Euroopan vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi? P\u00e4\u00e4syyn\u00e4 on luonnollisesti sen muurahaisten j\u00e4ljittely, joka ei koske vain ruumiin muotoa vaan my\u00f6s liikkumistavan ja muun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kopiointia. Se on lajille hieno keino v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 saalistusta. Valitsemalla vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin haluamme tuoda valokeilaan t\u00e4m\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n tunnetun ja hieman ep\u00e4suosittun el\u00e4inryhm\u00e4n, ja toivomme my\u00f6s ker\u00e4\u00e4v\u00e4mme uutta tietoa vuoden lajin nykyisest\u00e4 levinneisyydest\u00e4, erityisesti yleis\u00f6lt\u00e4 saatavien kuvien avulla (yhteystiedot: S. Koponen, el\u00e4inmuseo, Turun yliopisto; sepkopo(at)utu.fi). Eurooppalaisen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valitsi 83 araknologia (h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien tutkijaa) 26:sta Euroopan maasta. \u00c4\u00e4nestyksen koordinoi Wienin Luonnonhistoriallinen museo yhdess\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkitutkijoiden seurojen \u2018Arachnologische Gesellschaft\u2019 (AraGes) ja \u2018European Society of Arachnology\u2019 kanssa.<\/p>\n Christoph H\u00f6rweg & Seppo Koponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2019<\/p>\n Muurahaista j\u00e4ljittelev\u00e4 hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Myrmarachne formicaria <\/em> (De Geer, 1778)<\/p>\n Muurahaista j\u00e4ljittelev\u00e4 Myrmarachne formicaria<\/em> (De Geer, 1778) kuuluu hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Salticidae). Maailmanlaajuisesti t\u00e4h\u00e4n heimoon kuuluu yli 6100 lajia, ja se on lajirikkain h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimo.<\/p>\n …<\/span><\/p>\n
\nambien<\/a>
\nMonien hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien ruumiinrakenne on tanakka, kuten seeprahyppij\u00e4ll\u00e4. Sit\u00e4 vastoin Myrmarachne formicaria <\/em>on sirorakenteinen; sill\u00e4 on solakka ruumis pituudeltaan 5-6.5 mm, ja se muistuttaa muurahaista. Eturuumiin perusv\u00e4ri on oranssinruskea, ja p\u00e4\u00e4n alue silmien ymp\u00e4rill\u00e4 on tumma. My\u00f6s ovaalinmuotoinen takaruumis on oranssinruskea, ja sen takimmainen kolmannes on musta. Taka- ja eturuumis liittyv\u00e4t toisiinsa kapealla vy\u00f6t\u00e4r\u00f6ll\u00e4, joka on samankaltainen kuin muurahaisen petiolus. Jalat ovat keltaiset tai oranssit, ja niiss\u00e4 on mustia kuviointeja ja sivuilla pituusjuovat. Etumaiset raajoissa on tummia vy\u00f6hykkeit\u00e4, ja niiss\u00e4 on hyvin tumma ja hieman paksuuntunut metatarsus, joten ne muistuttavat muurahaisten tuntosarvia. Takimmaisen silm\u00e4parin silm\u00e4t ovat melko suuret, ja niiden koko ja sijainti muistuttaa muurahaisen silmi\u00e4! Naaraiden suuosat ovat normaalisti kehittyneet, mutta koiraiden kelikerit, leuat, ulottuvat l\u00e4hes vaakatasossa eteenp\u00e4in ja ovat sek\u00e4 litistyneet ett\u00e4 pidentyneet. N\u00e4in ollen eri sukupuolet on helppo tunnistaa. Parittelun yhteydess\u00e4 koiraat mainostavat itse\u00e4\u00e4n naaraille massiivisten leukojensa avulla. Samoin niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rituaalinomaisissa taisteluissa, joissa kaksi koirasta on vastakkain ja uhkailee kilpailijaansa leve\u00e4lle avatuin leuoin.
\nklonopin<\/a>
\nKaikkien hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien tapaan Myrmarachne formicaria<\/em> pyydyst\u00e4\u00e4 saaliinsa ilman pyyntiverkkoa, sen sijaan se odottaa vaanien saalistaan. Laji el\u00e4\u00e4 maan pinnalla tai lehtikarikkeessa; yleens\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 muurahaisia, joita se j\u00e4ljittelee; n\u00e4it\u00e4 ovat viholais- (Myrmica)<\/em> tai punamuurahaislajit (Formica<\/em>). Meill\u00e4 lajia tavataan etenkin l\u00e4hell\u00e4 merenrantaa, kuten niityill\u00e4 ja ruokovalleissa; Keski-Euroopassa se el\u00e4\u00e4 monenlaisissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, usein l\u00e4mpiss\u00e4 ja kuivissa paikoissa. Lajia voi tavata kautta vuoden, aktiivisuuskausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun. Se talvehtii mielell\u00e4\u00e4n tyhjiss\u00e4 maakotiloiden kuorissa.
\ncialis<\/a>
\nMyrmarachne formicaria <\/em>j\u00e4ljittelee ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja liikkeilt\u00e4\u00e4n muurahaisia, mutta ei saalistaakseen niit\u00e4. Se pyydyst\u00e4\u00e4 ravinnokseen pieni\u00e4 k\u00e4rp\u00e4si\u00e4 ja s\u00e4\u00e4skim\u00e4isi\u00e4 kaksisiipisi\u00e4, ja yleisesti my\u00f6s kasvien tuholaisia, kuten kirvoja. Muurahaisten j\u00e4jittelyn hy\u00f6ty on siin\u00e4, ett\u00e4 muurahaisilla on agressiivisuutensa takia suhteellisen v\u00e4h\u00e4n vihollisia. Siksi esimerkiksi loispisti\u00e4iset, tiepisti\u00e4iset ja linnut ahdistavat n\u00e4it\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 harvoin. M. formicaria <\/em>on siis hyv\u00e4 esimerkki suojelevasta mimikryst\u00e4.<\/p>\n