Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki – Dolomedes fimbriatus<\/em> (Clerck, 1757)<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, Dolomedes fimbriatus<\/em> (Clerck, 1757) kuuluu kiitoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Pisauridae). Maailmanlaajuisesti t\u00e4ss\u00e4 heimossa on 356 lajia, ja Euroopassa esiintyy seitsem\u00e4n lajia. Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien suvussa, Dolomedes,<\/em> on Euroopassa ja Suomessa kaksi lajia: D. fimbriatus<\/em> ja D. plantarius<\/em> (Clerck, 1757).<\/p>\n Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kill\u00e4 on palearktinen levinneisyyskuva, sit\u00e4 esiintyy Euroopassa ja Aasiassa. Keski-Euroopassa se el\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 alankomailla 800 m korkeuteeen merenpinnasta, It\u00e4vallassa sit\u00e4 on tavattu my\u00f6s vuoristoissa aina 1250 m korkeuteen asti. Laji on meill\u00e4 yleinen ja helposti havaittava. Koska sen suosimia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 (soita ja kosteikkoja) on runsaasti, ei meill\u00e4 ole havaittu lajin v\u00e4henemist\u00e4 kuten on paikoin etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa tapahtunut. Siell\u00e4 rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin pel\u00e4t\u00e4\u00e4n muttuvan tulevaisuudessa jopa uhanalaiseksi lajiksi, ihmistoiminnan ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Suomessa laji on elinvoimainen ja levinnyt koko maahan tunturialueita lukuunottamatta.<\/p>\n Naaraan ruumiin pituus on 15-22 mm ja koiraan 10-13 mm; rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki onkin yksi suurikokoisimmista lajeistamme. Sen ruumiinrakenne on tanakka ja se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin voimakkaalta. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n laji vaihtelee kellanruskeasta mustanruskeaan (nuoret yksil\u00f6t ovat oliivinvihreit\u00e4), tavallisesti ruumiin sivuilla on vaaleat (joskus kirkkaan keltaiset) juovat, jotka ulottuvat kyljill\u00e4 koko matkan eturuumiin k\u00e4rjest\u00e4 takaruumiin k\u00e4rkeen. N\u00e4m\u00e4 juovat voivat puuttuakin.<\/p>\n Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki saalistaa ilman pyyntiverkkoa, se on vapaasti liikkuva mets\u00e4st\u00e4j\u00e4. Laji suosii elinpaikkoinaan erilaisia rantoja, soita, kosteita niittyj\u00e4 ja soistuneita metsi\u00e4. Se \u201cistuu\u201d veden pinnalla kasvillisuuden l\u00e4hell\u00e4 ja odottaa saaliikseen (vesi)hy\u00f6nteisi\u00e4, sammakoiden nuijap\u00e4it\u00e4 ja pieni\u00e4 kalanpoikasia. Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki liikkuu saalistaessaan taitavasti veden pinnalla. Sen koko ruumis painuu vedenpintaa vasten, mutta tihe\u00e4n karvapeitteens\u00e4 ansiosta se pysyy veden pinnalla pintaj\u00e4nnityksen turvin. Vaaran uhatessa tai saalistaessaan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki voi sukeltaa ja uida. Sukelluksen aikana ruumiin ymp\u00e4rille muodostuu ilmakupla, joka hajoaa sen noustua yl\u00f6s veden pinnalle ja n\u00e4in h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki s\u00e4ilyy kuivana.<\/p>\n Parittelu tapahtuu alkukes\u00e4ll\u00e4. Kes\u00e4kuun lopulta alkaen naaras munii ja tekee sitten seitist\u00e4\u00e4n halkaisijaltaan noin 1 cm kokoisen munakotelon (jossa voi olla jopa 1000 munaa). Naaras kuljettaa munakoteloa suuosissaan (ei siis kehruunystyihin kiinnitettyn\u00e4 kuten juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kit). Hieman ennen munien kuoriutumista munakotelo kiinnitet\u00e4\u00e4n kasvillisuuteen l\u00e4hell\u00e4 vett\u00e4. Munakotelo suojataan seittirihmoilla, ja sit\u00e4 vartioidaan. My\u00f6hemmin voi tapahtua uusi muninta, kuitenkin silloin munien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4h\u00e4isempi ja munakotelo pienempi. Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien poikasten kehittyminen aikuisiksi kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 kaksi vuotta. Ne talvehtivat tavallisesti subadultteina ja aikuistuvat touko-kes\u00e4kuussa. Dolomedes fimbriatus <\/em>voi esiinty\u00e4 aikuisena l\u00e4hes kautta vuoden, niit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ainakin huhtikuusta lokakuuhun, varsinkin naarasyksil\u00f6it\u00e4. Koiraiden aktiivisuuskausi on toukokuusta elokuuhun.<\/p>\n Meill\u00e4 tavataan toistakin lajia, isorantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4 Dolomedes plantarius. <\/em>Se on saman n\u00e4k\u00f6inen (mutta usein ilman vaaleita sivujuovia); kooltaan ja elinpaikkavaatimuksiltaan my\u00f6s samankaltainen kuin D. fimbriatus<\/em>. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tosin suosivan laajempia vesist\u00f6j\u00e4, meill\u00e4 on runsaasti havaintoja suurien j\u00e4rvien rannoilta. Laji lienee sitoutunut rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4 tiiviimmin veteen, ja se vaatii aurinkoisia rantahabitaatteja lis\u00e4\u00e4ntymispaikoikseen. Isorantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4 on tavattu aikuisena kes\u00e4kautena, ja se on melko harvinainen ja paikallinen laji. Sit\u00e4 l\u00f6ytyy meill\u00e4 Etel\u00e4-Suomesta, erityisesti j\u00e4rvialueilta. N\u00e4iden kahden rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen vaatii sukuelinten tutkimista.<\/p>\n <\/p>\n Se on yhten\u00e4 suurikoisimmista h\u00e4m\u00e4h\u00e4keist\u00e4mme helposti havaittavissa j\u00e4rvien ja jokien rannoilla ja soilla, ja sill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 sopeutumia elinymp\u00e4rist\u00f6ihins\u00e4, jotka Keski-Euroopassa ovat vaarantumassa. Syin\u00e4 siihen ovat erityisesti rantojen rakentaminen, j\u00e4rviruon ja vesikasvien poistaminen sek\u00e4 soiden ja muiden kosteikkojen kuivaaminen. Meill\u00e4 Suomessa tilanne on paljon parempi.<\/p>\n Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valinnalla tuodaan esille t\u00e4m\u00e4 \u201cep\u00e4suosittu\u201d el\u00e4inryhm\u00e4 ja kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota elinymp\u00e4rist\u00f6n haavoittuvuuteen. Samalla toivotaan saatavan uutta tietoa rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajien levinneisyydest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 nauti vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin seuraamisesta; sen voit dokumentoida kuvaamalla.<\/p>\n Euroopalaisen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin on valinnut 83 araknologia (h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien tutkijaa) 26 Euroopan maasta. Koordinaattorina on toiminut Wienin Luonnonhistoriallinen museo sek\u00e4 yhdistykset \u201cArachnologische Gesellschaft (AraGes)\u201d ja \u201cEuropean Society of Arachnology (ESA)\u201d.<\/p>\n <\/p>\n Christoph H\u00f6rweg & Seppo Koponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2020<\/p>\n Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki – Dolomedes fimbriatus<\/em> (Clerck, 1757)<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, Dolomedes fimbriatus<\/em> (Clerck, 1757) kuuluu kiitoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Pisauridae). Maailmanlaajuisesti t\u00e4ss\u00e4 heimossa on 356 lajia, ja Euroopassa esiintyy seitsem\u00e4n lajia. Rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien suvussa,<\/p>\n …<\/span><\/p>\nMiksi rantah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki valittiin vuoden eurooppalaiseksi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi?<\/h5>\n