{"id":3413,"date":"2022-04-03T12:30:57","date_gmt":"2022-04-03T10:30:57","guid":{"rendered":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=3413"},"modified":"2022-04-03T12:30:57","modified_gmt":"2022-04-03T10:30:57","slug":"spider-of-the-year-2022-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=3413","title":{"rendered":"Spider of the year 2022 &#8211; FI"},"content":{"rendered":"<p><strong>Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2022<\/strong><\/p>\n<p>Rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki <em>Hygrolycosa rubrofasciata <\/em>(Ohlert, 1865)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki,<em> Hygrolycosa rubrofasciata<\/em> (Ohlert, 1865), kuuluu juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Lycosidae). Lajista harrastajat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet viime aikoina my\u00f6s nime\u00e4 \u201crumpalirevokki\u201d.\u00a0 Juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon kuuluu noin 2450 lajia maailmanlaajuisesti, n\u00e4ist\u00e4 noin 350 tunnetaan Euroopasta. <em>Hygrolycosa<\/em>-suvussa on kaikkiaan vain viisi lajia, joista ainoastaan\u00a0 rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki esiintyy Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Lis\u00e4ksi toinen laji el\u00e4\u00e4 mahdollisesti Kreikassa.<\/p>\n<p><em>Hygrolycosa rubrofasciata<\/em> on levinnyt kautta Palearktisen vy\u00f6hykkeen. Euroopassa lajia tavataan alankoalueilla ja matalilla vuorilla (Keski-Euroopassa 800 m korkeuteen merenpinnasta). Suomessa sit\u00e4 tavataan l\u00e4hes koko maassa Mets\u00e4-Lappiin asti. Laji on erikoistunut kosteisiin, soistuneisiin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin. Niinp\u00e4 sit\u00e4 tavataan erilaisilla soilla, kosteilla niityill\u00e4 ja soistuneissa metsiss\u00e4. Koska lajin suosimia habitaatteja uhkaa monin paikoin ihmistoiminta, on rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki arvioitu er\u00e4iss\u00e4 maissa uhanalaiseksi Punaisen listan lajiksi, esimerkiksi It\u00e4vallassa ja Saksassa. Meill\u00e4 Suomessa laji ei ole uhanalainen, vaan se on\u00a0 luokiteltu elinvoimaiseksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Lajin ruumiin pituus on 5-6 mm. Sukupuolten v\u00e4lill\u00e4 ei ole kokoeroa \u2013 kuten on usein h\u00e4m\u00e4h\u00e4keill\u00e4 (tavallisesti naaraat ovat suurempia) &#8211; mutta v\u00e4reiss\u00e4 ja kuvioissa on eroja. Koiraat ovat tummia, melkein mustia.\u00a0 Niiden eturuumissa on kolme heikosti n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 vaaleaa pituusjuovaa, takaruumiis on tummanruskea tai musta, ja siin\u00e4 on nelj\u00e4 rivi\u00e4 vaaleita pilkkuja. Raajat ovat melkein mustat, k\u00e4rkijaokkeet vaaleammat (ruskeat). Naaraiden eturuumis on vaalean ruskea tai punaruskea ja siin\u00e4 on kolme selv\u00e4sti n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 vaaleaa pituusjuovaa, joissa reunimmaisissa on pieni\u00e4 tummi\u00e4 t\u00e4pli\u00e4. Takaruumis on my\u00f6s vaaleanruskea ja kuviointi muistuttaa koiraan vastaavaa, raajat ovat vaaleanruskea ja t\u00e4plikk\u00e4\u00e4t.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kuten useimmat muutkin juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajit, rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki ei kudo pyyntiverkkoja vaan on p\u00e4iv\u00e4saikaan aktiivinen saaliinsa v\u00e4ijyj\u00e4, pyydyst\u00e4en p\u00e4\u00e4asiassa hy\u00f6nteisi\u00e4. Paritteluaikaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 koiraat rummuttavat takaruumillaan kuivia lehti\u00e4 saaden aikaan \u00e4\u00e4nen, joka on jopa ihmisen kuultavissa \u201csurisevana\u201d rummutuksena. T\u00e4st\u00e4 johtuu luonnollisesti lajin nimi. Rummutus liittyy sukupuolivalintaan, ja sit\u00e4 on tutkittu mm. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa. Parittelun j\u00e4lkeen naaraat munivat noin 60 munaa seitist\u00e4 kutomaansa munakoteloon (munapalloon). Juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien naaraat ovat tunnettuja huolellisesta j\u00e4lkel\u00e4istensa hoidosta. Ne kiinnitt\u00e4v\u00e4t munapallon kehruunystyihins\u00e4 ja kuljettvat sit\u00e4 mukanaan. Kun nuoret h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit kuoriutuvat ne kiipe\u00e4v\u00e4t naaraan selk\u00e4\u00e4n ja kulkevat siten emonsa mukana. <em>Hygrolycosa rubrofasciatan<\/em> kohdalla tilanne on hieman erilainen; h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin nuoret poikaset eiv\u00e4t tartu emonsa selk\u00e4\u00e4n vaan tyhj\u00e4\u00e4n munakoteloonsa \u2013 se on mahdollisesti sopeutuma kosteaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Aikuisia rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 tavataan meill\u00e4 huhtikuulta lokakuulle. Koiraat kuolevat tavallisesti parittelun j\u00e4lkeen, mutta naaraat voivat selvit\u00e4 talven yli.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Hygrolycosa rubrofasciata<\/em> on ainoa sukunsa edustaja Keski-ja Pohjois-Euroopassa, ja naaras on suhteellisen helposti tunnistettavissa v\u00e4rityksens\u00e4 perusteella. Kokematon havainnoija voi kuitenkin sekoittaa sen okajalkah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiin <em>Zora spinimana <\/em>(heimosta Miturgidae), joka el\u00e4\u00e4 samanlaisissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 lajit erottaa kuitenkin helposti niiden silmien koosta ja niiden sijainnista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Miksi rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki valittiin eurooppalaiseksi vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi?<\/strong><\/p>\n<p>Laji on uhanalainen etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4, esimerksi It\u00e4vallasssa l\u00e4hell\u00e4 sukupuuttoon h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4. Siksi haluttiin tuoda julkisuuteen sen elinymp\u00e4rist\u00f6jen tuhoutumisen uhka ihmisen toimesta eli soiden kuivaaminen. Asia on erityisen huomion arvoinen nyt ilmastomuutoksen aikana, koska suot ovat osoittautuneet hyvin t\u00e4rkeiksi hiilinieluiksi. Lis\u00e4ksi<em> Hygrolycosa rubrofasciata-<\/em>koiraiden rummutuksen k\u00e4ytt\u00f6 kosintamenoissa on hyvin kiinnostavaa, kuten my\u00f6s nuorten juuri kuoriutuneiden j\u00e4lkel\u00e4isten tarttuminen tyhj\u00e4\u00e4n munakoteloon \u00e4itins\u00e4 sel\u00e4n asemasta. Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valinnalla tutkijat pyrkiv\u00e4t tuomaan esiin t\u00e4m\u00e4n \u201cv\u00e4hemm\u00e4n suositun\u201d el\u00e4inryhm\u00e4n merkitt\u00e4vyytt\u00e4. Tutkijat toivovat my\u00f6s ajantasaista tietoa lajin esiintymisest\u00e4, erityisesti maissa joissa se on uhanalainen. Toivottavasti nautit vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin seuraamisesta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Eurooppalaisen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin on valinnut 84 araknologia (h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien tutkijaa) 27 Euroopan maasta. \u00c4\u00e4nestyksen on koordinoinut Wienin Luonnonhistoriallinen museo yhdess\u00e4 saksankielisen h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiseuran (Arachnologische Gesellschaft, AraGes) ja Euroopan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkitutkijain seuran (European Society of Arachnology, ESA) kanssa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Christoph H\u00f6rweg &amp; Seppo Koponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p><strong>Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2022<\/strong><\/p>\n<p>Rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki <em>Hygrolycosa rubrofasciata <\/em>(Ohlert, 1865)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Rummuttajasusih\u00e4m\u00e4h\u00e4kki,<em> Hygrolycosa rubrofasciata<\/em> (Ohlert, 1865), kuuluu juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Lycosidae). Lajista harrastajat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet viime aikoina my\u00f6s nime\u00e4 \u201crumpalirevokki\u201d.\u00a0 Juoksuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon kuuluu noin 2450 lajia maailmanlaajuisesti,<\/p>\n<p><span class=\"ellipsis\">&hellip;<\/span><\/p>\n<div class=\"read-more\"><a href=\"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=3413\">Read more &#8250;<\/a><\/div>\n<p><!-- end of .read-more --><\/p>\n","protected":false},"author":112,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[116],"tags":[],"class_list":["post-3413","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-spider_of_the_year_2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3413","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/112"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3413"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3413\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3414,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3413\/revisions\/3414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3413"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3413"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3413"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}