{"id":3554,"date":"2024-04-02T18:25:59","date_gmt":"2024-04-02T16:25:59","guid":{"rendered":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=3554"},"modified":"2024-04-02T18:25:59","modified_gmt":"2024-04-02T16:25:59","slug":"spider-of-the-year-2024-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=3554","title":{"rendered":"Spider of the year 2024 – FI"},"content":{"rendered":"

Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2024<\/strong><\/p>\n

Luolakki Nesticus cellulanus <\/em>(Clerck, 1757)<\/p>\n

Luolakki (luolah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki), Nesticus cellulanus <\/em>(Clerck, 1757), kuuluu luolah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Nesticidae). T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimossa on maailmanlaajuisesti 291 lajia, joista 58 tunnetaan Euroopasta (mukaanlukien Turkki ja Kaukasus). Suvusta Nesticus<\/em> esiintyy Euroopassa vain t\u00e4m\u00e4 laji.<\/p>\n

Levinneisyys, elinpaikat ja uhanalaisuus<\/strong><\/p>\n

Luolakki on laajalle levinnyt ja melko yleinen laji l\u00e4hes koko Euroopan alueella, Suomessa sit\u00e4 on tavattu maan etel\u00e4osissa Vaasa \u2013 Nurmes linjalle pohjoiseen ment\u00e4ess\u00e4. Keski-Euroopassa luolakki esiintyy yleens\u00e4 noin 800 m korkeuteen merenpinnasta. Siell\u00e4 Nesticus cellulanus <\/em>el\u00e4\u00e4 etenkin luolisssa ja kaivostunneleissa; meill\u00e4 my\u00f6s kellareisssa ja kivir\u00f6ykki\u00f6iss\u00e4. Lajia ei ole arvioitu uhanalaiseksi Euroopan maiden Punaisissa kirjoissa, joillakin pienemmill\u00e4 alueilla se on kuitenkin katsottu silm\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Kuvaus<\/strong><\/p>\n

Nesticus cellulanus<\/em>-lajin naaraiden ruumis on 3.5\u20136 mm pituinen, koiraat ovat hieman pienempi\u00e4, eli pituudeltaan 3-5 mm. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n kellert\u00e4v\u00e4ss\u00e4 eturuumiissa on tummaa kuvointia; sternum on vaaleankeltainen mustin pilkuin. Takaruumis on harmaan-kellan-valkea ja siin\u00e4 on mustia t\u00e4pli\u00e4, ja pitkiss\u00e4 kellert\u00e4viss\u00e4 raajoissa on mustat rengaskuviot.<\/p>\n

Elintavat<\/strong><\/p>\n

Kuten nimest\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, luolakki eli luolah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki el\u00e4\u00e4 etenkin luolissa, kaivostunneleiss\u00e4, rotkoissa ja vanhoissa kellareissa. Se vaatii siis elinpaikkoja, joissa on viile\u00e4 ja kostea mikroilmasto. Elinpaikkojen pit\u00e4\u00e4 suojata sit\u00e4 pakkaselta, eik\u00e4 niiss\u00e4 saa esiinty\u00e4 suuria l\u00e4mp\u00f6tilan vaihteluita. Siksi lajia voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s avoimista maanp\u00e4\u00e4llisist\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 kuten kivikkorinteiden (rakkojen) koloista, pimeist\u00e4 maaper\u00e4n onkaloista, paksun sammalpeitteen alta ja ontoista puista.<\/p>\n

Nesticus cellulanus <\/em>kutoo iso-silm\u00e4isen, ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen pyyntiverkkonsa sopivaan elinpaikkansa onkaloon; sen pyyntirihmat kulkevat alasp\u00e4in. Kunkin pyyntirihman alaosassa on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen rivi liimapisaroita. Kun saalisel\u00e4in tarttuu n\u00e4ihin tahmeisiin pisaroihin, h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki ohjaa lis\u00e4\u00e4 pyyntisiimoja sen p\u00e4\u00e4lle, tappaa saaliinsa useilla myrkkypuremilla ja vet\u00e4\u00e4 sen yl\u00f6s verkkoonsa. Tyypillisesti saaliina on elinpaikan pohjalla tai seinill\u00e4 liikkuva el\u00e4in, kuten s\u00e4\u00e4ski tai muu hy\u00f6nteinen.<\/p>\n

Luolakin paritteluun liittyy sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 kosiskeluk\u00e4yt\u00f6s, jossa koiras v\u00e4risytt\u00e4\u00e4 pedipalpilla n\u00e4pp\u00e4illen naaraan verkon siimaa. Parittelu on nopea kest\u00e4en vain muutaman minuutin, molemmat riippuvat verkossa ja naaras k\u00e4\u00e4ntyy koirasta kohti helpottaen sen pedipalpin vienti\u00e4 epigyyniin. Naaras kuljettaa py\u00f6re\u00e4\u00e4 puna-keltaista munakoteloaan\u00a0 kehruunystyiss\u00e4\u00e4n kunnes nuoret h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit kuoriutuvat. Vasta sitten munakotelo kiinnitet\u00e4\u00e4n verkkoon.\u00a0 Ainakin etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa kattaa aikuisuus- ja lis\u00e4\u00e4ntymisaika koko vuoden, joten kaikkia ik\u00e4ryhmi\u00e4 voi tavata samaan aikaan. Kuitenkin aikuisten p\u00e4\u00e4esiintyminen ja parittelukausi on kes\u00e4kuukausina.<\/p>\n

Muita lajeja<\/strong><\/p>\n

Keski-Euroopassa el\u00e4\u00e4 samann\u00e4k\u00f6inen,\u00a0 paljon harvinaisempi luolah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilaji Kryptonesticus eremita<\/em>, johon vuoden lajin voi sekoittaa. Lajien v\u00e4rikuvioinneissa on eroja, mutta varma m\u00e4\u00e4ritys vaatii genitaalien tutkimisen tai DNA-analyysin. Suomessa luolah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimosta on luolakin lis\u00e4ksi tavattu vain kasvihuoneissa el\u00e4v\u00e4 ansariluolakki (Nesticella mogera<\/em>).<\/p>\n

Miksi luolakki valittiin eurooppalaiseksi vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi? <\/strong>Valinta perustuu Saksan luolatutkijoiden seuran (Verband der deutschen H\u00f6hlen- und Karstforscher e.V.) yhteydenottoon. Seura on valinnut vuoden luolael\u00e4imen vuodesta 2009 l\u00e4htien. Luolatutkijat ehdottivat yhteisen vuoden luola- ja h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajin valintaa; kuten tapahtui vuonna 2012, jolloin lajina oli luola-aukokki\u00a0 (luola-aukkoh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki) Meta menardi<\/em>.<\/p>\n

Ehdotuksen hyv\u00e4ksyi \u201ch\u00e4m\u00e4h\u00e4kki-jury\u201d, jossa oli 84 araknologia 27 Euroopan maasta. Valinta on my\u00f6s ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 selv\u00e4ksi merkiksi maanalaisten ekosysteemien ja niiss\u00e4 esiintyvien lajien tutkimukseen panostamisen tarpeesta.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 luolatutkijoiden (speleologien) ja h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkitutkijoiden (araknologien) v\u00e4lill\u00e4 on syyt\u00e4 edelleenkin tehostaa.<\/p>\n

Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valinnalla tutkijat pyrkiv\u00e4t tuomaan esiin t\u00e4m\u00e4n \u201cv\u00e4hemm\u00e4n suositun\u201d el\u00e4inryhm\u00e4n merkitt\u00e4vyytt\u00e4 ja samalla painottaa uhanalaisten elinymp\u00e4rist\u00f6jen \u2013 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa luolien \u2013 suojelun arvoa ja tarvetta. Tutkijat toivovat my\u00f6s saavansa uutta tietoa vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajin nykyisest\u00e4 esiintymisest\u00e4. Niinp\u00e4 pid\u00e4 silm\u00e4si avoinna ensi kerralla luolassa vieraillessasi ja auta meit\u00e4 dokumentoimalla, mielell\u00e4\u00e4n valokuvalla, vuoden lajin mahdollinen esiintyminen.<\/p>\n

Lajin valinnan on koordinoinut Wienin Luonnonhistoriallinen museo yhdess\u00e4 saksankielisen h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiseuran (Arachnologische Gesellschaft, AraGes) ja Euroopan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkitutkijain seuran (European Society of Arachnology, ESA) sek\u00e4 edell\u00e4 mainitun luolatutkijoiden seuran kanssa.<\/p>\n

Christoph H\u00f6rweg & Seppo Koponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2024<\/strong><\/p>\n

Luolakki Nesticus cellulanus <\/em>(Clerck, 1757)<\/p>\n

Luolakki (luolah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki), Nesticus cellulanus <\/em>(Clerck, 1757), kuuluu luolah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Nesticidae). T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimossa on maailmanlaajuisesti 291 lajia, joista 58 tunnetaan Euroopasta (mukaanlukien Turkki ja Kaukasus).<\/p>\n

…<\/span><\/p>\n

Read more ›<\/a><\/div>\n

<\/p>\n","protected":false},"author":112,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[118],"tags":[],"class_list":["post-3554","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-spider_of_the_year_2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/112"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3554"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3555,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3554\/revisions\/3555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}