{"id":476,"date":"2015-08-14T13:41:26","date_gmt":"2015-08-14T11:41:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.european-arachnology.org\/wdp\/?p=476"},"modified":"2016-02-07T20:19:38","modified_gmt":"2016-02-07T19:19:38","slug":"spider-of-the-year-2015-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=476","title":{"rendered":"Spider of the year 2015 &#8211; FI"},"content":{"rendered":"<h4>Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2015<\/h4>\n<p>Rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 <em>Anyphaena accentuata<\/em> (Walckenaer 1802)<\/p>\n<p><em>Anyphaena accentuata<\/em> (Walckenaer, 1802) kuuluu aaveh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Anyphaenidae). T\u00e4ss\u00e4 heimossa on hieman yli 500 lajia maailmanlaajuisesti, erityisen lajirikas se on Neotrooppisella alueella; ainoastaan kuusi lajia el\u00e4\u00e4 Euroopassa, ja n\u00e4ist\u00e4 vain rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki esiintyy Suomessa. Ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n aaveh\u00e4m\u00e4h\u00e4kit muistuttavat pussih\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 (heimo Clubionidae), joista ne eroavat lehtikeuhkoihin johtavan trakeaaliaukon sijainnin suhteen. Aaveh\u00e4m\u00e4h\u00e4keill\u00e4 aukko on takaruumiin alapuolen keskiosassa (pussih\u00e4m\u00e4h\u00e4keill\u00e4 ja useimmilla muillakin heimoilla takaruumiin alapuolen takaosassa l\u00e4hell\u00e4 kehruunystyj\u00e4).<\/p>\n<p>Rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki esiintyy yleisen\u00e4 l\u00e4hes koko Euroopassa \u2013 kuitenkin se puuttuu pohjoisimmista osista. Suomessa lajia tavataan maan etel\u00e4osassa noin Kokkolan &#8211; Jyv\u00e4skyl\u00e4n tasolle. Laji suosii elinpaikkanaan lehtipuiden runkoja ja oksistoja, mutta esiintyy my\u00f6s pensailla ja havupuilla. Rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on alankoseutujen laji, jonka korkeimmalla sijaitsevat l\u00f6yt\u00f6paikat Keski-Euroopan vuoristoalueilla It\u00e4vallassa ja Sveitsiss\u00e4 ovat hieman yli 1100 m merenpinnan tasosta. P\u00e4iv\u00e4saikaan rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat seitill\u00e4 yhteen kiedotuista lehdist\u00e4 tehdyiss\u00e4 suojapaikoissaan. Parittelu ja muninta tapahtuu my\u00f6s niiss\u00e4. Laji on y\u00f6aikaan saalistava peto, jonka pyydyst\u00e4\u00e4 etenkin pieni\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4. Talvisaikaan sen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuolleiden puiden rungoilta kaarnan alta. Ainakin Keski-Euroopassa laji on runsastunut kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, ja se on toisinaan havaittu rakennusten seinill\u00e4 y\u00f6aikaisessa saalistusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Koiraat aikuistuvat alkukes\u00e4ll\u00e4, ja aikuisia rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 tapaa kes\u00e4n aikana, jolloin molemmat sukupuolet ovat aktiivisia.<\/p>\n<p>Naaraiden ruumiin pituus on 5-9 mm, koiraat ovat hieman pienempi\u00e4, eli 4-7 mm. Ruumiin v\u00e4ri vaihtelee vaalean keltaisesta ruskeaan, ja eturuumiin selk\u00e4puolella on tummat sahalaitaiset sivujuovat. Takaruumiin selk\u00e4puolen keskell\u00e4 on nelj\u00e4 vinoneli\u00f6n muotoista tummaa t\u00e4pl\u00e4\u00e4 l\u00e4hekk\u00e4in, ne ovat tyypillisi\u00e4 lajille ja tekev\u00e4t rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin tunnistamisen melko helpoksi. Jalat ovat kelta-ruskeat, tummalla kuvioidut. Koirash\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien v\u00e4rikuviointi on yleens\u00e4 kontrastisempaa kuin naaraiden.<\/p>\n<p>Rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kkikoirailla on tyypillinen, ep\u00e4tavallinen kosiskeluk\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Ne rummuttavat leukaraajoillaan (pedipalpit) ja ensimm\u00e4isell\u00e4 jalkaparillaan naaraan suojapaikkaa ja v\u00e4risytt\u00e4v\u00e4t samalla takaruumistaan, jolloin syntyy suriseva \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n<p>Laji ei ole uhanalainen miss\u00e4\u00e4n Euroopassa, ei Suomessakaan, eik\u00e4 se tarvitse suojelua. Keski-Euroopassa t\u00e4m\u00e4n vuoden 2015 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajin menestymisen turvaamiseksi toivotaan monokulttuuri-havumetsien palauttamista lehtisekametsiksi ja kuolleiden puiden j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 metsiin paikoilleen. Sama p\u00e4tee Suomeenkin.<\/p>\n<p>Miksi <em>Anyphaena accentuata<\/em> sitten on valittu vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi? Rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki on helppo tunnistaa selk\u00e4puolensa nelj\u00e4n luonteenomaisen tumman t\u00e4pl\u00e4n ansiosta; n\u00e4in esimerkiksi valokuvista on yksinkertaista tunnistaa lajin paikalliset esiintym\u00e4t. Laji on melko runsaslukuinen Keski-Euroopassa ja etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa. Se voi kulkeutua sis\u00e4tiloihin vaikkapa joulukuusen mukana. Lis\u00e4ksi koiras pystyy tuottamaan rummuttamalla surisevaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 naarasta kosiskellessaan.<\/p>\n<p>Vuoden 2015 eurooppalaisen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin valitsi 83 araknologia (h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkitutkijaa) 26 Euroopan maasta. \u00c4\u00e4nestyksen j\u00e4rjesti Wienin luonnonhistoriallinen museo yhdess\u00e4 saksankielisen araknologiseuran (Arachnologische Gesellschaft, AraGes) ja Euroopan araknologiseuran (European Society of Arachnology, ESA) kanssa.<\/p>\n<p>Christoph H\u00f6rweg &amp;\u00a0Seppo Koponen<\/p>\n<h4>Yhteydenotot Suomi<\/h4>\n<p>Seppo Koponen, El\u00e4inmuseo, Turun yliopisto, 20014 Turku<br \/>\nsepkopo(a)utu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2015<\/p>\n<p>Rummuttajah\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 <em>Anyphaena accentuata<\/em> (Walckenaer 1802)<\/p>\n<p><em>Anyphaena accentuata<\/em> (Walckenaer, 1802) kuuluu aaveh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Anyphaenidae). T\u00e4ss\u00e4 heimossa on hieman yli 500 lajia maailmanlaajuisesti, erityisen lajirikas se on Neotrooppisella alueella; ainoastaan kuusi lajia el\u00e4\u00e4 Euroopassa,<\/p>\n<p><span class=\"ellipsis\">&hellip;<\/span><\/p>\n<div class=\"read-more\"><a href=\"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/?p=476\">Read more &#8250;<\/a><\/div>\n<p><!-- end of .read-more --><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[95],"tags":[],"class_list":["post-476","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-spider_of_the_year_2015"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/476","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=476"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/476\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2316,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/476\/revisions\/2316"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=476"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=476"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/european-arachnology.org\/esa\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=476"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}