Kolmioriippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Linyphia triangularis<\/em> (Clerck 1757)<\/p>\n Linyphia triangularis<\/em> (Clerck, 1757) kuuluu riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Linyphiidae). Hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien j\u00e4lkeen riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat maailman toiseksi lajirikkain h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimo (noin 4500 lajia). Euroopassa on noin 1250 ja Suomessa 280 riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajia.<\/p>\n Riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kit kutovat heimolle tyypillisen riippumattomaisen pyyntiverkon. Linyphia triangularis<\/em> on hieman ep\u00e4tavallinen heimonsa edustaja suuren kokonsa (ruumiin pituus 5-7 mm) ja selvien v\u00e4rikuvioiden johdosta. N\u00e4iden perusteella se on aika helppo tunnistaa jo jonkin matkan et\u00e4isyydelt\u00e4, ja se onkin yleisimmin havaittu riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilaji luonnossa.<\/p>\n Lajia tavataan suuressa osassa palearktista aluetta ja sen levinneisyys kattaa lauhkean ja subtrooppisen vy\u00f6hykkeen. Euroopassa se on l\u00f6ydetty Islantia lukuun ottamatta kaikista maista ja se esiintyy alankomailta vuoristovy\u00f6hykkeille. Suomessa laji on hyvin yleinen maan etel\u00e4- ja keskiosissa.<\/p>\n Elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 suhteen lajilla on varsin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 vaatimuksia, sit\u00e4 tavataan niin metsiss\u00e4 kuin kaikenlaisilla avoimilla paikoilla, kuten niityt, mets\u00e4nreunat, puistot ja puutarhat. Se esiintyy sopivilla paikoilla usein hyvin runsaslukuisena eik\u00e4 ole miss\u00e4\u00e4n uhanalainen laji.<\/p>\n Linyphia triangularis<\/em>-lajin pyyntiverkko on monasti kudottu aluskasvillisuuteen suhteellisen l\u00e4helle maanpintaa, mutta usein se on nuorten puiden, kuten kuusentaimien, oksistossa. Kuten useilla riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajeilla se koostuu horisontaalisesta mattomaisesta verkko-osasta, joka on kiinnitetty seiteill\u00e4 alapuolelta olevaan kasvillisuuteen ja jonka yl\u00e4puolella on noin 20 cm korkuinen l\u00f6yhien pyyntisiimojen verkosto. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki oleskelee tavallisesti selk\u00e4 alasp\u00e4in verkon alapinnalla. Kun saalis t\u00f6rm\u00e4\u00e4 pyyntisiimoihin ja putoaa mattomaiselle verkolle, h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki pyydyst\u00e4\u00e4 sen. Tyypillist\u00e4 saalista ovat pienet lent\u00e4v\u00e4t hy\u00f6nteiset, kuten s\u00e4\u00e4sket, pienet k\u00e4rp\u00e4set ja kovakuoriaiset.<\/p>\n Ruumiin pituus on molemmilla sukupuolilla noin 5-7 mm. Eturuumis on v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n kellanruskea, p\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in katsottuna sen reunat ovat tummat ja keskiviivassa on tumma juova, joka jakautuu kahdeksi haaraksi etuosassa. N\u00e4in muodostuu kaksipiikkist\u00e4 haarukkaa tai \u00e4\u00e4nirautaa muistuttava kuvio. Takaruumis on valkea tai hieman kellert\u00e4v\u00e4 ja siin\u00e4 on leve\u00e4 ruskea tummalaitainen keskijuova, jossa on lukuisia kaventumia. Lajille tyypillinen kolmiokuviointi (josta se on saanut nimens\u00e4) on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 keskijuovassa. Takaruumiin sivuilla on ruskeat juovat ja tummia t\u00e4pli\u00e4, vatsapuoli on tummanruskea tai musta. Raajat ovat kellanruskeita. Koiraat eroavat naaraista hoikemman takaruumiin ja suurempien suuosien johdosta. Niiden yleisv\u00e4ritys on hieman punaruskeampi kuin naaraiden.<\/p>\n Laji on mahdollista sekoittaa samann\u00e4k\u00f6iseen l\u00e4hilajiin Linyphia tenuipalpis<\/em>, joka on hieman pienempi ja suosii l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4 elinpaikkoja. Se el\u00e4\u00e4 meill\u00e4 vain etel\u00e4ss\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 lounaissaaristossa, ja sen aikuisia yksil\u00f6it\u00e4 tavataan jonkin verran aikaisemmin kuin Linyphia triangularis-lajin aikuisia. Varma lajinm\u00e4\u00e4ritys vaatii sukuelinten mikroskooppitarkastelun. Linyphia triangularis<\/em> on sopiva vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi: se ei ole vain heimonsa runsaslukuisimpia lajeja, jonka pyyntiverkot ovat helposti havaittavia. Siihen liittyy my\u00f6s mielenkiintoisia biologisia n\u00e4k\u00f6kohtia: naaraat houkuttelevat koiraita verkkoihinsa parittelemaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 feromonia ja koiraat osoittavat vartioimisk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 pysyttelem\u00e4ll\u00e4 naaraan verkossa parittelun j\u00e4lkeen est\u00e4\u00e4kseen naaraan parittelun muiden koiraiden kanssa. N\u00e4in paritellut koiras voi varmistaa, ett\u00e4 sen omat geenit todellakin siirtyv\u00e4t seuraavaan sukupolveen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoden syyspuolella on taas aika kohdata vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki. Pyyntiverkko on helppo havaita, etenkin kasteisina aamuina, ja sitten voi suunnata katseensa l\u00e4hemm\u00e4s l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen verkon omistajan.<\/p>\n Christoph H\u00f6rweg Seppo Koponen, El\u00e4inmuseo, Turun yliopisto, 20014 Turku Eurooppalainen vuoden h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki 2014<\/p>\n Kolmioriippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki \u2013 Linyphia triangularis<\/em> (Clerck 1757)<\/p>\n Linyphia triangularis<\/em> (Clerck, 1757) kuuluu riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien heimoon (Linyphiidae). Hyppyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien j\u00e4lkeen riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat maailman toiseksi lajirikkain h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiheimo (noin 4500 lajia). Euroopassa on noin 1250 ja Suomessa 280 riippuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajia.<\/p>\n …<\/span><\/p>\n
\nAikuisia Linyphia triangularis-yksil\u00f6it\u00e4 tavataan loppukes\u00e4n ja alkusyksyn aikana, erityisesti elo-syyskuussa. T\u00e4ll\u00f6in koiraat etsiytyv\u00e4t naaraiden verkkoihin. Parittelussa koiras on verkossa selk\u00e4 alasp\u00e4in naaraan edess\u00e4 ja siirt\u00e4\u00e4 spermaa ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuoron per\u00e4\u00e4n leukaraajansa (pedipalpit) naaraan sukuaukkoon. J\u00e4lkel\u00e4iset talvehtivat munakotelossa.<\/p>\n
\nSuomenkielinen versio: Seppo Koponen<\/p>\nYhteydenotot Suomi<\/h4>\n
\nsepkopo(a)utu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"