Eurooppalainen vuoden hämähäkki 2017
Kaarnaristihämähäkki – Nuctenea umbratica (Clerck, 1757)
Kaarnaristihämähäkki, Nuctenea umbratica (Clerck, 1757), kuuluu ristihämähäkkien heimoon (Araneidae). Heimossa on 3095 lajia, joista 128 on löydetty Euroopasta. Sukua Nuctenea edustaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa kaksi lajia. Nuctenea umbratica on laajalle levinnyt; mutta Suomessa se esiintyy lähinnä maamme lounaisosissa (Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Uusimaa).
Euroopassa laji elää etenkin alankoalueilla ja kumpuilevassa maastossa noin 800 metriin merenpinnan tasosta; paikoin aina 1000 m korkeuteen, kuten Tirolissa. Laji esiintyy Suomea etelämpänä monenlaisissa elinympäristöissä. Se on alunperin puiden runkoihin ja kaarnaan erikoistunut laji, ja sitä löytyy varsinkin pystyyn kuolleilta irtokaarnaisilta puilta. Nykyisin lajia tavataan myös ihmisen muovaamissa elinpaikoissa kuten rakennusten seiniltä ja aidoilta. Paikoitellen se on melko runsaslukuinen, eikä ole missään Euroopassa uhanalainen.
Nuctenea umbratica kutoo suhteellisen suurikokoisen ratasverkon (halkaisijaltaan jopa 70 cm) epäkeskisesti, jolloin verkon keskus on lähellä hämähäkin lepo/suojapaikkaa (koloa tai irtokaarnaa). Hämähäkki viettää päivän piilossa suojapaikassaan, ja yön pimetessä se on verkkonsa keskellä odottamassa saalista. Lajia voi löytää lähes koko vuoden ajan, aikuisia yksilöitä on meillä tavattu toukokuulta lokakuulle.
Sillä esiintyy huomattavaa sukupuolten välistä dimorfiaa: naaraiden ruumiin pituus on 13-16 mm ja koiraiden vain 7-10 mm. Ruumis on leveähkö ja litistynyt, väriltään punaruskeasta mustanruskeaan. Raajat ovat tummanruskeat, ja takaruumiin selkäpuolella on tumma, lehdenmuotoinen kuvio, jossa voi olla vaalea reunus. Nuctenea umbratica voidaan sekoittaa muihin tummiin ristihämähäkkilajeihin.
Nuoret yksilöt muistuttavat pienempää (aikuisen ruumiin pituus enintään 9 mm) sukulaista Nuctenea silvicultrix. Tämä lähilaji on meillä levinnyt suhteellisen harvalukuisena lähes koko maahan, mutta se elää havumetsissä ja rämemännyillä. Sen sijaan Nuctenea umbratica esiintyy Suomessa lähinnä rannikkoseudulla lehtipuilla ja rakennusten seinustoilla. Lajien välisenä erona on myös N. silvicultrix -lajin pyöreämpi takaruumis ja vaaleammat kyljet. Miksi Nuctenea umbratica on valittu vuoden hämähäkiksi?
Hyviä syitä on useampia: 1) laji on melko yleinen esiintymisalueellaan, 2) piilottelevasta elintavastaan huolimatta se on helppo löytää asumustenkin läheltä, 3) se on näyttävä ja helppo tunnistaa ja 4) valinta muistuttaa lajin elinympäristön (vanhat, jopa kuolleet puut) merkityksestä ja säilyttämisen tarpeesta.
Vuoden hämähäkin valinnalla halutaan myös tuoda tätä eläinryhmää paremmin yleisön tietoisuuteen. Samalla saadaan toivottavasti uutta tietoa kaarnaristihämähäkin esiintymisestä massamme.
Euroopan vuoden 2017 hämähäkin valitsi 81 araknologia (hämäkkien tutkijaa) 26:sta maasta. Koordinaattorina toimivat Wienin luonnonhistoriallinen museo sekä eurooppalaiset araknologiseurat Arachnologischen Gesellschaft (AraGes) ja European Society of Arachnology (ESA).
Christoph Hörweg & Seppo Koponen
Yhteyshenkilö Suomessa
Seppo Koponen, Eläinmuseo, 20014 Turun yliopisto, sepkopo(a)utu.fi
