Eurooppalainen vuoden hämähäkki 2019
Muurahaista jäljittelevä hyppyhämähäkki – Myrmarachne formicaria (De Geer, 1778)
Muurahaista jäljittelevä Myrmarachne formicaria (De Geer, 1778) kuuluu hyppyhämähäkkien heimoon (Salticidae). Maailmanlaajuisesti tähän heimoon kuuluu yli 6100 lajia, ja se on lajirikkain hämähäkkiheimo. Euroopassa tavataan noin 350 hyppyhämähäkkilajia. Suvussa Myrmarachne on Euroopassa kolme lajia, mutta vain yksi niistä esiintyy Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Myrmarachne formicaria on levinnyt luontaisesti kautta Palearktisen alueen, mutta puuttuu sen pohjoisimmista osista. Lisäksi se on kulkeutunut ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan. Meillä lajia tavataan Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkovyöhykkeellä ja lounaissaaristossa, mukaan lukien Ahvenanmaa, pohjoisessa se esiintyy Vaasan korkeudelle asti. Se voi olla paikoitellen melko runsaslukuinen, esimerkiksi rantaniityillä ja rantakivikoissa. Laji ei ole missään uhanalainen.
Monien hyppyhämähäkkien ruumiinrakenne on tanakka, kuten seeprahyppijällä. Sitä vastoin Myrmarachne formicaria on sirorakenteinen; sillä on solakka ruumis pituudeltaan 5-6.5 mm, ja se muistuttaa muurahaista. Eturuumiin perusväri on oranssinruskea, ja pään alue silmien ympärillä on tumma. Myös ovaalinmuotoinen takaruumis on oranssinruskea, ja sen takimmainen kolmannes on musta. Taka- ja eturuumis liittyvät toisiinsa kapealla vyötäröllä, joka on samankaltainen kuin muurahaisen petiolus. Jalat ovat keltaiset tai oranssit, ja niissä on mustia kuviointeja ja sivuilla pituusjuovat. Etumaiset raajoissa on tummia vyöhykkeitä, ja niissä on hyvin tumma ja hieman paksuuntunut metatarsus, joten ne muistuttavat muurahaisten tuntosarvia. Takimmaisen silmäparin silmät ovat melko suuret, ja niiden koko ja sijainti muistuttaa muurahaisen silmiä! Naaraiden suuosat ovat normaalisti kehittyneet, mutta koiraiden kelikerit, leuat, ulottuvat lähes vaakatasossa eteenpäin ja ovat sekä litistyneet että pidentyneet. Näin ollen eri sukupuolet on helppo tunnistaa. Parittelun yhteydessä koiraat mainostavat itseään naaraille massiivisten leukojensa avulla. Samoin niitä käytetään rituaalinomaisissa taisteluissa, joissa kaksi koirasta on vastakkain ja uhkailee kilpailijaansa leveälle avatuin leuoin.
Kaikkien hyppyhämähäkkien tapaan Myrmarachne formicaria pyydystää saaliinsa ilman pyyntiverkkoa, sen sijaan se odottaa vaanien saalistaan. Laji elää maan pinnalla tai lehtikarikkeessa; yleensä lähellä muurahaisia, joita se jäljittelee; näitä ovat viholais- (Myrmica) tai punamuurahaislajit (Formica). Meillä lajia tavataan etenkin lähellä merenrantaa, kuten niityillä ja ruokovalleissa; Keski-Euroopassa se elää monenlaisissa elinympäristöissä, usein lämpissä ja kuivissa paikoissa. Lajia voi tavata kautta vuoden, aktiivisuuskausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun. Se talvehtii mielellään tyhjissä maakotiloiden kuorissa.
Myrmarachne formicaria jäljittelee ulkonäöltään ja liikkeiltään muurahaisia, mutta ei saalistaakseen niitä. Se pyydystää ravinnokseen pieniä kärpäsiä ja sääskimäisiä kaksisiipisiä, ja yleisesti myös kasvien tuholaisia, kuten kirvoja. Muurahaisten jäjittelyn hyöty on siinä, että muurahaisilla on agressiivisuutensa takia suhteellisen vähän vihollisia. Siksi esimerkiksi loispistiäiset, tiepistiäiset ja linnut ahdistavat näitä hämähäkkejä harvoin. M. formicaria on siis hyvä esimerkki suojelevasta mimikrystä.
Myrmarachne formicaria jäljittelee muurahaista myös liikkeissään ja muussa käyttäytymisessään, etenkin liikkuessaan. Hyppyhämähäkeille tyypillisen katkonaisen, hyppivän, liikkumisen sijaan se juoksee lyhyin pyrähdyksin kuten muurahaiset, ja sen voi nähdä tekevän aaltomaisia liikkeitä kuten ferominijälkeä seuraava muurahainen. Lisäksi hämähäkki käyttää kulkiessan vain kolmea neljästä jalkaparistaan, ja ensimmäinen jalkapari on kohotettuna ilmaan näyttäen muurahaisen tuntosarvilta. Raajojen erikoiset liikkeet kätkevät taitavasti hyppyhämähäkille tyypilliset suurikoiset “ajovalojen kaltaiset” keskisilmät. Suomessa tavataan toinenkin muurahaista muistuttava hyppyhämähäkkilaji, Synageles venator. Se on kooltaan selvästi pienempi, ruumis on vain 3-4 mm pituinen. Keski-Euroopassa on muutama muukin muurahaista jäljttelevä hyppyhämähäkkilaji.
Miksi Myrmarachne formicaria on valittu Euroopan vuoden hämähäkiksi? Pääsyynä on luonnollisesti sen muurahaisten jäljittely, joka ei koske vain ruumiin muotoa vaan myös liikkumistavan ja muun käyttäytymisen kopiointia. Se on lajille hieno keino välttää saalistusta. Valitsemalla vuoden hämähäkin haluamme tuoda valokeilaan tämän vähemmän tunnetun ja hieman epäsuosittun eläinryhmän, ja toivomme myös keräävämme uutta tietoa vuoden lajin nykyisestä levinneisyydestä, erityisesti yleisöltä saatavien kuvien avulla (yhteystiedot: S. Koponen, eläinmuseo, Turun yliopisto; sepkopo(at)utu.fi). Eurooppalaisen vuoden hämähäkin valitsi 83 araknologia (hämähäkkien tutkijaa) 26:sta Euroopan maasta. Äänestyksen koordinoi Wienin Luonnonhistoriallinen museo yhdessä hämähäkkitutkijoiden seurojen ‘Arachnologische Gesellschaft’ (AraGes) ja ‘European Society of Arachnology’ kanssa.
Christoph Hörweg & Seppo Koponen
