Spider of the year 2025 – FI

Vuoden hämähäkki 2025.

Segestria senoculata (Linnaeus, 1758)

Pahtatorvikki (kuusisilmähämähäkki) 

Pahtatorvikki, Segestria senoculata (Linnaeus, 1758), kuuluu torvihämähäkkien heimoon Segestriidae. Tässä heimossa on maailmanlaajuisesti 181 lajia.  Segestria-sukuun kuuluu 22 lajia, joista kahdeksan esiintyy Euroopassa. Segestria senoculata on suvun ja heimon ainoa edustaja Suomessa.

Levinneisyys, elinpaikat ja uhanalaisuus

Pahtatorvikki on palearktinen laji ja se esiintyy kautta Euroopan pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Lajia tavataan Keski-Euroopassa, Alpeilla, aina puurajaan asti, noin 2200 m korkeuteen merenpinnasta. Siellä laji elää metsissä, esimerkiksi tukkipinoissa, raunioissa ja kivikoissa. Meillä sen tapaa usein myös rakennusten seinustoilla sopiviin koloihin kudotuissa asuinputkissaan. Suomessa Segestria senoculatan esiintymisalue on rajoittunut eteläiselle  rannikkoalueelle, erityisesti  Ahvenanmaan,  Saaristomeren ja Suomenlahden saarille ja rannikoille. Lajia ei ole missään luokiteltu uhanalaiseksi.

Kuvaus

Segestria senoculata-naaraiden ruumiin pituus on 7-10 mm, koiraat ovat hieman pienempiä: 6-9 mm pituisia. Kummallakin sukupuolella on samanlainen kuviointi ja väritys. Eturuumis on kiiltävän ruskea, soikea takaruumis on vaalean beige tai harmaa, sen selkäpuolella on  tummanruskea  reunoiltaan polveileva keskijuova, joka muistuttaa kyykäärmeen selkäkuviota. Raajat ovat vaalean ruskeat tummin rengaskuvioin.  Useimmilla hämähäkeillä on kahdeksan silmää, mutta pahtatorvikilla sukulaisineen vain kuusi, nämä ovat kolmessa kahden silmän ryhmässä muodostaen H-kuvion yläpuolelta katsottaessa.

Elintavat

Kuten kaikki heimonsa edustajat, pahtatorvikki on pääasiallisesti yöaktiivinen laji, ja se rakentaa lajityypillisen  saalistusverkon. Siihen kuuluu torvimainen (“torvikki”) asuinputki sopivassa raossa tai kolossa (kuten irtokaarnan alla tai kivien välissä). Putken suuaukolta lähtee seittilankoja eri suuntiin, ne toimivat ansalankoina ohikulkeville saaliselämille, kuten hyönteisille, ja välittävät värähtelyllään niistä tiedon hämähäkille.  Illan pimetessä Segestria senoculata nousee asuinputkensa suuaukolle odottamaan saalista. Silloin näkyy sen erikoinen jalkojen asento: kolme etummaista raajaparia ovat ojentunenet eteenpäin ja neljäs pari taaksepäin. Millään muulla hämähäkkiheimolla ei tavata tällaista raajojen asentoa! Paritteluaikaan koiraat jättävät asuinputkensa etsiessään naaraita. Seksuaalisesti aktiivisia aikuisia pahtatorvikkiyksilöitä voi esiintyä kautta vuoden. Kun paritteluun valmis koiras tulee naaraan verkolle, se värisyttää naaraan signaaliseittejä. Jollei naaras käyttäydy agressiivisesti, tapahtuu parittelu, jonka aikana koiras puristaa leveälle avautuneilla leuoillaan, kelikereillä, naaraan takaruumista. Parittelun jälkeen kehittyvät hedelmöittyneet munat naaraan asuinputkessa soikeassa munakotelossa, jossa on 60 – 180 munaa. Torvihämähäkit tarvitsevat noin kaksi vuotta saavuttaakseen sukukypsyyden.

Samanlaisia lajeja

Kaksi muuta Segestria-lajia elää Keski-Euroopassa: Segestria bavarica on hieman vuoden lajia suurempi (pituus 14 mm asti) ja sen tumma takaruumiin selkäpuolen täpläkuviointi  ei ole yhtenäinen, Segestria florentianan ruumis voi kasvaa 22 mm pituiseksi ja on täysin musta. Meillä näitä lajeja ei tavata.

Miksi pahtatorvikki valittiin Euroopan vuoden hämähäkiksi?

Torvihämähäkit voidaan näin esitellä ensimmäistä kertaa ja kertoa joistakin niiden erikoispiirteistä: kuusi silmää tavallisten kahdeksan sijaan, erikoinen verkkotyyppi ja ainutlaatuinen jalkojen asento. Vuoden hämähäkin valinnan tarkoitus ei ole ainoastaan tuoda tämä  “vähemmän suosittu” eläinryhmä esiin myönteisessä valossa ja kiinnittää huomiota niiden elinympäristöihin, tässä tapauksessa pieniin luonnonhabitaatteihin kuten puunrunkojen ja kivikkojen kolot ja onkalot – samalla toivotaan lisätietoja lajin esiintymisestä (mielellään valokuva mukaan), meillä erityisesti sisämaasta ja Pohjanlahden rannikoilta. Vuoden hämähäkin valinnan on koordinoinut Wienin Luonnonhistoriallinen museo yhdessä saksankielisen hämähäkkiseuran (Arachnologische Gesellschaft, AraGes) ja Euroopan hämähäkkitutkijain seuran (European Society of Arachnology, ESA)  kanssa.

Christoph Hörweg & Seppo Koponen